Büsingen am Hochrhein on saksalainen kaupunki, jossa on paljon sveitsiläistä luonnetta. Se johtuu siitä, että tämä pieni kaupunki Reinin varrella on kokonaan Sveitsin ympäröimä. Tämä tekee Büsingenistä erillisalueen, ja kuten monet alueelliset erillisalueet, Büsingen on omaksunut isäntämaansa monet muodot ja konventiot—ehkä hieman halukkaammin.

Büsingenin asukkaat puhuvat Sveitsiä ja käyttävät mieluummin Sveitsin frangia kuin euroa. Vielä 1980-luvun lopulla Büsingen ei edes hyväksynyt Saksan markkaa. Jopa büsingenin postilaitos otti vastaan vain Sveitsin frangeja saksalaisten Postimerkkien maksamiseen. Vaikka lapset käyvät paikallista saksalaista koulua, moni lukiolainen päätyy opiskelemaan rajan toiselle puolelle. Suurin osa Büsingenin asukkaista työskentelee Sveitsissä läheisissä Sveitsin kaupungeissa ja saa palkkansa Sveitsin frangeina, mikä selittää kaupungin mieltymyksen naapurinsa valuuttaan. Heidän sähkönsäkin tulee Sveitsistä. Silti he maksavat saksalaisille tuloveroja, koska teknisesti he ovat yhä Saksan kansalaisia.

Büsingen am Hochrhein Ylä-Reinillä. Kuva: donald.kaden / Flickr

Büsingenissä on paljon kaksijakoisuutta. Asukkaat voivat valita kahden Postinumeron välillä, ja molempien maiden puhelintarjoajat kilpailevat keskenään asiakkaista, samoin vakuutusyhtiöt. Sekä saksalaisia että sveitsiläisiä sähköpistokkeita löytyy ihmisten kodeista ja hotelleista. Heillä on jopa kaksi poliisivoimaa. Büsingenissä kiinni otettu häirikkö saattaa joutua oikeuteen joko saksalaisessa tai sveitsiläisessä tuomioistuimessa riippuen siitä, kumman poliisin Pakkokeinot liittyivät pidätykseen.

miten Büsingen sitten päätyi tähän eriskummalliseen asemaan? Kaikki alkoi perheriidasta vuonna 1693. Tuohon aikaan Büsingen oli itävaltalaisen feodaaliherran Eberhard Im Thurnin hallinnassa. Eberhard kuului protestanttiseen perheeseen, mutta kiisteltyään kaupungin pastorin kanssa Eberhardia syytettiin laittomaksi katolilaiseksi. Pian tämän jälkeen hänen omat serkkunsa sieppasivat hänet ja luovuttivat hänet Sveitsin viranomaisille Schaffhauseniin. Eberhard vietti kuusi vuotta tyrmässä ennen kuin hänet palautettiin büsingeniin fyysisesti ja henkisesti pahoinpideltynä. Palattuaan Eberhard kääntyi itse asiassa katolilaisuuteen. Büsingenin Herran kaappaus ja vangitseminen naapurimaa Sveitsin käsissä johti lähes sotaan Itävallan ja Sveitsin välillä. Kun Itävalta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin myi paikalliset omistuksensa sveitsiläiselle Zürichin kantonille, se piti kiinni büsingenistä vain kiusatakseen heitä. Lopulta tämä osa Itävallan keisarikuntaa sulautui Saksaan ja Büsingenistä tuli Saksan aluetta.

Büsingenin erottaa Saksasta lähimmillään vain 700 metriä. Kuvanluotto: Julian Fleischer

mutta Büsingenin asukkaat eivät pitäneet saksalaisten alaisuudesta, ja vuonna 1918 he järjestivät kansanäänestyksen, jossa päätettiin kummalle puolelle kaupunki halusi tulla. Huikeat 96 prosenttia äänioikeutetuista kannatti liittämistä Sveitsiin, mutta koska sveitsiläiset eivät voineet tarjota Saksalle mitään alueita vastineeksi, Saksa kieltäytyi ja Büsingen pysyi vastahakoisesti saksalaisena.

lopulta vuonna 1967 Büsingen solmi virallisesti tulliliiton Sveitsin kanssa, mikä teki siitä ainoan Saksan alueen, joka ei kuulu Euroopan unioniin, joten EU: n taloussäädökset eivät päde siellä. Tämä on tehnyt Büsingenistä eräänlaisen veroparatiisin. Kun asukkaat ostavat tavaroita EU: sta ja vievät niitä Büsingeniin, he voivat vaatia ostoksistaan maksettua arvonlisäveroa takaisin. Büsingenissä tehdyistä ostoksista peritään Sveitsin arvonlisäveroa, joka on jo nyt alhaisempi kuin Saksan verokannat. Büsingenin asukkaat eivät myöskään maksa kiinteistöveroa.

Saksan ja Sveitsin raja Büsingenissä kulkee tämän ravintolan kautta. Kuva: Triefeline/Wikimedia Commons

Flipsidessa tulovero on korkeampi kuin ympäröivissä Sveitsiläiskaupungeissa, mikä saa monet nuoret muuttamaan Büsingenistä Sveitsiin. Mutta tilanne muuttuu, kun ihminen jää eläkkeelle. Eläkeläiset, kuten muuallakin Saksassa, maksavat eläkkeestään vain vähän tai ei lainkaan veroa, ja siksi monille sveitsiläisille Büsingen on ihanteellinen paikka jäädä eläkkeelle.

itse Büsingensin elämä olisi monien mielestä paljon helpompaa, jos heidän kaupunkinsa olisi osa Sveitsiä. Mutta niin tuskin käy. Sen sijaan ihmiset vain teeskentelevät olevansa sveitsiläisiä. He liehuttavat Sveitsin lippua ja viettävät sveitsiläisiä juhlia.

kun BBC: n toimittaja Larry Bleiberg kysyi kaupungin apulaispormestarilta Büsingenin juhlivan Sveitsin kansallispäivää 1.elokuuta, apulaispormestari selitti: ”lomien tekeminen täällä on houkuttelevaa. Tämä on vain jotain, mitä teet. Sielumme ja sydämemme ovat sveitsiläisiä.”

muraali Büsingenissä. Kuva: Davidmoerike / Wikimedia Commons