tunneloitu katetri on edelleen yleisin keino hemodialyysihoitoa aloittavilla potilailla.1 Tämä on todennäköisintä, koska katetrit ovat käyttövalmiita heti asennuksen jälkeen, eikä kypsymisaikaa tarvita. Kuten minkä tahansa muun dialyysin yhteydessä, hydraulinen suorituskyky on kriittinen tunneloiduille katetreille. Tämä riippuu pääasiassa ulostulokohdasta, katetrikäyrän muodosta ja kärjen asennosta. Tässä mietinnössä Mohamed a Sheta ja John R Ross keskustelevat yhdestä tärkeästä teknisestä asiasta: katetrin kärjestä.
vuonna 2006 Kidney Disease Outcomes Quality Initiative suositteli, että ”sijoitushetkellä katetrin kärjen(kärkien) tulisi olla atriumin keskivaiheilla valtimoiden ollessa mediastinumin puolella.”2 eräässä tutkimuksessa Mandolfo et al raportoitu parempaa verenkiertoa katetrin kärki oikeassa eteisessä.3 toisessa tutkimuksessa McCarthy, keskimääräinen elinaika katetrit oikeassa atrium oli 245 päivää, mutta vain 116 päivää katetrit sijoitetaan risteyksessä superior vena cava ja oikea atrium.4 tunneloidun katetrin sijoittaminen ylivertaiseen alaonttolaskimoon liittyy varhaiseen vikaantumiseen ja alhaiseen verenvirtaukseen, mikä johtuu ehkä suorasta imuvoimasta ja Bernoullin vaikutuksesta.
pelätyimmät komplikaatiot katetrin kärjen ollessa oikeassa eteisessä ovat toimintahäiriö, infektio, tromboosi, perforaatio ja sydämen rytmihäiriöt. Engstrom ym. tutkivat lateraalisuuden ja kärjen asennon vaikutusta katetriin liittyvään toimintahäiriöön ja infektionopeuteen. Vasemman puolen katetrit päättyy superior vena cava tai pericavoatrial junction oli huomattavasti enemmän jaksoja katetrin toimintahäiriö tai infektio kuin katetrit päättyy puolivälissä – syvä oikea atrium. Tätä vaikutusta ei havaittu oikeanpuoleisilla katetreilla.5 myös näyttöä siitä, että matala katetrin vinkkejä oikeassa eteisessä on suurempi rei ’ itys hinnat puuttuu.6 sydämen rytmihäiriö on harvinainen, ja useimmat tapaukset liittyvät ohjainlanka pikemminkin että katetrin kärki itse.7
on myös tärkeää muistaa, että dialyysikatetrit asetetaan makuuasentoon, mutta niitä käytetään potilaan ollessa istuma-asennossa, jolloin katetrin kärjen asento suhteessa oikeaan eteiseen muuttuu. Tämä johtuu sekä vatsaelinten että rintakehän etuosan rakenteiden laskeutumisesta. Kun vatsan elimet laskeutuvat, mediastinal rakenteet (mukaan lukien Keski suonet ja oikea eteinen) pidentää, jolloin katetrin kärki on korkeammalla tasolla. Samanlaisia muutoksia tapahtuu, kun etummaiset rintakehän rakenteet laskeutuvat alemmas, kun katetri ommellaan ihoon. Nämä muutokset ovat huomattavampia lihavilla potilailla.7
yleisesti ottaen katetrikärkiä on neljää tyyppiä: split -, step -, side-by-side-ja kaksikärkiset katetrit. Jokaisella on etuja ja haittoja. On olemassa muutamia tutkimuksia, joissa verrataan katetrin kärjen vaikutusta verenkiertoon, katetrin eloonjäämiseen ja komplikaatioihin ristiriitaisin tuloksin. Tämä johtuu todennäköisesti oikean eteisen monenmuotoisuudesta (Kuva 1).
uskomme vahvasti, että jokaisella potilaalla on oma ”täydellinen katetri” eikä yhtä tyyppiä tulisi käyttää kaikille potilaille. Kliinisen kokemuksemme mukaan halkaistu katetri on hyvä valinta normaalissa ja syvässä kolmiomaisessa Atriassa. Mega atrium, sen pallomainen muoto sopii minkä tahansa katetrin. Pitkässä putkimaisessa eteisessä askelkärki-katetri on paras valinta, kun taas sivukärki-katetri sopii paremmin pieneen pallomaiseen eteiseen. Monimutkaisessa atriumissa tarkastellaan kaksikärkisiä katetreja. Näistä syistä venogrammi atriumin muodon määrittämiseksi on hyvä käytäntö.
Mohamed a Sheta and John R Ross, Regional Medical Center, Orangeburg, South Carolina, USA
- USRDS, chapter 4: Verisuoniyhteys. https://www.usrds.org/2016/view/v2_04.aspx.
- National Kidney Foundation. Am J Kidney Dis 2006; Vascular access, CPG 2.4.
- Mandolfo S, Galli F, Costa S, et al. J Vasc Access Devices 2001; 2: 106 -109.
- McCarthy M, Sadler D, Sirkis H, et al. AJR Am J Rotgenol 1999; 172: 7.
- Engstrom B, Horvath J, Stewart J, et al. J Vascular and Int Radiology 2013;24: 1295-1302.
- Rutherford JS, Merry AF, Occleshaw CJ. Anaesth Intensive Care 1994; 22: 267-271.
- Vesely T. J Vascular and Int Radiology 2003; 14: 527-534.
