terveysministeriön

Yhteenveto

Associated Pressin (AP) uutisjutussa kerrottiin, että 12: ssa 103: sta (12%) korusta, jotka AP osti ja testasi loppuvuodesta 2009, oli vähintään 10 painoprosenttia metallista kadmiumia. Testit tehtiin erittäin edullisille metallikoruille, jollaisia löytyy alennus-ja dollarikaupoista. Lapset voivat altistua kadmiumille nielemällä vahingossa korun tai laittamalla sen suuhunsa. Kadmium voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, jos se imeytyy elimistöön suurina määrinä ja kadmium pysyy elimistössä pitkään. On tärkeää välttää lapsuusajan altistumista kadmiumille lasten koruissa. Korua katsomalla ei voi tietää, sisältääkö se kadmiumia. Paras neuvo on pitää tällaiset korut (edullinen) pois alle kuusivuotiailta lapsilta. Jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita, ota yhteyttä lääkäriisi tai soita Nys: n terveysministeriöön numeroon 518-402-7820 tai 800-458-1158.

miten lapset altistuvat korujen kadmiumille?

suurin altistumispotentiaali tulee korukappaleen nielemisestä. Altistumista tapahtuu kuitenkin myös korukappaleen toistuvasta puremisesta, imemisestä tai suusta tai toistuvasta kädestä suuhun-kosketuksesta korukappaleen käsittelyn jälkeen. Nämä käyttäytymismallit ovat yleisiä alle kuusivuotiailla lapsilla. Altistuksen määrä riippuu siitä, kuinka paljon korussa on kadmiumia, ja kuinka usein ja kuinka kauan lapsi puree, imee tai suitsee sitä. Pelkkä koruihin koskeminen ei ole suuri altistuksen lähde, koska ihon kautta kehoon ei pääse juuri lainkaan kadmiumia.

miten kadmium voi vaikuttaa lapsiin?

lapsilla ja aikuisilla on samanlaisia terveysvaikutuksia, jos he altistuvat myrkylliselle kadmiumpitoisuudelle. Erittäin korkeiden kadmiumpitoisuuksien sisältämän ruoan tai juomaveden syöminen ärsyttää vakavasti vatsaa, mikä johtaa oksenteluun ja ripuliin ja joskus kuolemaan. Alhaisempien kadmiumpitoisuuksien syöminen pitkän ajan kuluessa voi aiheuttaa munuaisvaurioita, ja luut voivat haurastua ja murtua helposti. Altistuminen ilmassa olevalle kadmiumille on aiheuttanut työntekijöille keuhkosyöpää ja ehkä eturauhassyöpää. Yhdysvaltain terveysministeriö on todennut, että kadmium ja kadmiumyhdisteet ovat tunnettuja ihmiselle syöpää aiheuttavia aineita (voivat aiheuttaa syöpää).

mitä voin tehdä kadmiumaltistuksen todennäköisyyden vähentämiseksi, jos lapsellani on edullisia metallikoruja?

noudata Yhdysvaltain kuluttajatuotteiden turvallisuuskomission (CPSC) puheenjohtajan neuvoa:

”Älä salli pikkulasten antaa tai leikkiä halvoilla metallikoruilla, etenkään silloin, kun he ovat valvomattomia. Meillä on todisteita siitä, että lyijy lasten koruissa on vaarallista ja sitä oli kaikkialla markkinoilla. Jotta pienet lapset eivät mahdollisesti altistuisi lyijylle, kadmiumille tai muulle vaaralliselle raskasmetallille, ota korut pois.”

jo kodeissa olevista esineistä CPSC: n edustaja sanoi: ”vanhempien tulisi ’turvallisesti hävittää’ korut, jotka noudattavat osavaltion ja paikallisia ympäristölakeja (KS.jäljempänä), eikä myydä niitä edelleen verkkohuutokaupoissa tai kirpputorikaupassa.”

kotitalouksista peräisin oleviin kadmiumia sisältäviin koruihin ei sovelleta osavaltion tai liittovaltion vaarallisten jätteiden hävittämissäädöksiä; asunnon omistajat voivat hävittää ei-toivotut korut kotitalousjätteiden mukana. Jotkin yhdyskunnat tarjoavat kuitenkin kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräysohjelmia, joissa saatetaan ottaa vastaan ei-toivottuja koruja. Tämä olisi parempi hävittämistapa. Ota yhteyttä paikalliseen kierrätyskoordinaattoriisi ja selvitä, hyväksyvätkö he sen (yhteystiedot löytyvät New Yorkin osavaltion Ympäristönsuojeluministeriön sivuilta osoitteesta http://www.dec.ny.gov/chemical/8511.html). Korut kannattaa säilyttää pois lapsilta, kunnes on mahdollisuus hävittää ne.

Mistä tiedän, sisältääkö jokin lasten koru runsaasti kadmiumia?

ei voi päätellä, miltä näyttää, onko korussa korkea kadmiumpitoisuus.

pitäisikö huolestua, jos meillä on tällaisia metallikoruja talossa?

kyllä, kannattaa noudattaa CPSC: n neuvoa ja ottaa korut pois pikkulapsilta (alle 6-vuotiailta). Kadmium pysyy elimistössä pitkään, joten pienten lasten altistuminen korujen kadmiumille kannattaa estää.

Pitäisikö minun olla huolissani lasteni aiemmista altistumisista tämäntyyppisille metallikoruille?

ensin kannattaa muistaa, että lapsillakin voi olla koruja, joissa ei ole korkeita kadmiumpitoisuuksia. Aiemmin käsiteltyjen testien perusteella vain 12 prosentissa testatuista koruista oli yli 10 prosenttia kadmiumia.

toiseksi, jos lapsesi olisi aiemmin niellyt korun, joka sisältää niin paljon kadmiumia, että se ärsyttää vatsaa ja aiheuttaa oksentelua ja ripulia, se olisi tapahtunut muutamassa päivässä.

kolmanneksi, muita tekijöitä on otettava huomioon, jotta voidaan määrittää, kuinka paljon olet huolissasi liiallisesta kadmiumin saannista aiemmista korualtistuksista. Huoli olisi suurempi lapsilla, jotka ominaisuuksiensa (esimerkiksi iän tai kehityshäiriöiden) vuoksi syövät, purevat, imevät tai suustaan korukappaleita useammin kuin muut lapset. Koska muut tekijät ovat samanarvoisia, huoli olisi suurempi nuoremmista lapsista kuin vanhemmista lapsista. Huoli olisi myös lisätä suurempi määrä koruja lapsesi on, sitä kauemmin heillä on ollut se, ja sitä enemmän he käyttävät sitä, koska kaikki saattaa vaikuttaa määrä menneisyyden altistuminen, jos lapsesi nautitaan, vähän, imetään tai suullinen koruja kappaletta.

Jos sinulla on kysyttävää lastesi mahdollisesta altistumisesta korujen kadmiumille, ota yhteyttä New Yorkin osavaltion terveysministeriöön numeroon 518-402-7820. Jos olet hyvin huolissasi siitä, että lapsesi ovat saattaneet altistua liiaksi kadmiumille aiemmin koruista, sinun kannattaa kertoa huolesi perusterveydenhuollon tarjoajalle.

Mistä saan lisätietoa?

yksityiskohtaisia tietoja kadmiumin terveysvaikutuksista löytyy Yhdysvaltain toksisten aineiden ja tautien rekisterin (ATSDR) kadmiumin Toksikologisesta profiilista (http://www.atsdr.cdc.gov/toxprofiles/tp5.hhtml). Terveydenhuollon tarjoajille ATSDR on tehnyt myös ympäristölääketieteen tapaustutkimuksen: Kadmiumtoksisuus (http://www.atsdr.cdc.gov/csem/cadmium/index.html), jonka tarkoituksena on lisätä ensisijaisen hoitajan tietämystä kadmiumtoksisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.