morfologia ja kielioppi
monet afroaasialaiset kielet käyttävät ”juuri ja kuvio”-järjestelmää, jonka jälkiä löytyy Tästä suvusta. Juuri-ja kuviojärjestelmässä sanan perusmerkitys ilmaistaan sen konsonanteilla (”juuri”), kun taas konsonanttiluurangassa välissä oleva vokaalien sarja (”kuvio”) lisää kieliopillista tietoa tai muuttaa juuren perusmerkitystä.
vaikka kieliopillinen sukupuoli ei ole enää operatiivinen kielellinen piirre monissa Keskuskadisissa kielissä, se on rekonstruoitavissa substantiiveille, jotka ottivat yksikössä maskuliinisia tai feminiinisiä sukupuolia, mutta joilla oli yhteinen sukupuoli monikossa; pronominit merkittiin sukupuolen mukaan toisessa ja kolmannessa persoonassa. Monikkomuotoja on runsaasti Länsi-ja Itä-Chadicissa, mutta tilanne on huomattavasti yksinkertaistunut Keski-Chadicissa.
verbejä voidaan muunnella kahdella päätavalla. Ensinnäkin ne voivat olla alisteisia ”sisäiselle derivoinnille”, jossa itse verbin runkoa muokataan. Esimerkkejä ovat tavujen reduplointi, konsonantin kaksinkertaistaminen tai infixin /-a-/ lisääminen varren sisälle merkiksi moninaisuudesta. Toiseksi Chadisia verbejä voidaan muokata ”ulkoisella derivoinnilla”, jossa verbin kanteen lisätään laajennuksia merkitsemään toiminnan sijaintia tai suuntaa—esimerkiksi” täällä ”vs.” tuolla ”tai” ylöspäin ”vs.” alaspäin.”Nämä derivoinnit lisäävät usein verbiin perfektiivisen aspektilukemisen, joka osoittaa, että toimenpide on jo suoritettu (tai käsitetään suoritetuksi).
joissakin tapauksissa useat derivaattalaajennukset voivat yhtyä ilmaisemaan useita verbin tietoja. Joissakin kielissä pidennykset ovat osa verbin morfologiaa, jolloin ne ovat sanan erottamattomia osia, kun niitä käytetään suffikseina. Esimerkki Lamangista (Keski-Chadic) on là-ŋà-ná-B-L-ì ’olen tuonut hänet ulos.”Lauseke koostuu seuraavista osista: là (verbin juuri ’go’) + ŋà (laajennus 1, Kausaalinen) + ná (objektipronomini, 3.persoonan yksikkö) + b (laajennus 2, toiminta, ’out’) + l (reduplisoitu verbin juuri ’go’) + ì (subjektipronomini, 1. persoonan yksikkö).
muissa kielissä pidennykset pidetään erillään verbin kannasta, jolloin ne jäävät irrallisiksi partikkeleiksi. Verbien mielialan, aspektin ja aikamuodon merkitsemiseen käytetyt konjugaatiojärjestelmät ovat yleensä järjestäytyneet kolmeen tai harvemmin kahteen jakoon. Tällaisissa järjestelmissä ei-merkitty jäsen (ts., ”neutraali ”tai” aoristi”) vastakohtana kahdelle merkitylle jäsenelle,” perfektiiviselle ”ja” epätäydelliselle.”Imperfektiivinen verbivarsi on usein tunnistettavissa osallistuvaksi muodoksi eli” verbaaliseksi substantiiviksi.”Näitä ominaisuuksia havainnollistetaan seuraavissa hausan esimerkeissä:” shíi nèe múkà gáníi ’me näimme hänet’ – kà mú-kàssa edustaa merkittyä perfektiiviä; shíi nèe múkèe sóòssa ’me haluamme hänet’ – kèe mú-kèessä edustaa merkittyä epätäydellisyyttä; ja vastakohtaisessa múnàa sóò mù tàfí yànzú ’haluamme mennä nyt’ (kirjaimellisesti ’haluamme mennä nyt’), monikon ensimmäisen persoonan subjekti pronominia mù alempiarvoisessa toisessa lausekkeessa ei seuraa lainkaan aspektimerkkiä.
joissakin Nigerian ja Kamerunin raja-alueella puhutuissa Keskuskadilaisissa kielissä sanajärjestys on verbi–subjekti–objekti (VSO), jota jotkut tutkijat pitävät suvun alkuperäisenä sanajärjestyksenä. Vallitseva sanajärjestys nykyisissä Tšadilaisissa kielissä on kuitenkin subjekti–verbi-objekti (SVO). Näin ollen subjektipronomineilla on taipumus edeltää verbivartta. Niissä Chadilaisissa kielissä, joissa esiintyy VSO-järjestystä, on suffiksatut subjektipronominit tai ne sallivat sekä prefiksatut että suffiksatut subjektipronominit.
H. Ekkehard Wolff
