vii
con T E S
con T E S
yleiskuva verenkierrosta
ja verestä 1
verenkiertojärjestelmä 1
veri 5
punasolut 5
leukosyytit 6
lymfosyytit 7
veri on jaettu ryhmiin antigeeneillä
, jotka sijaitsevat erytrosyyteissä 7
Yhteenveto 9
tapaus 1-1 9
C H A P t e r 2
eksitaatio: sydämen
vaikutuspotentiaali. 11
sydämen toiminnan potentiaalit koostuvat useista
vaiheista 11
pääasialliset sydämen toiminnan tyypit
potentiaalit ovat hitaat ja nopeat
tyypit 12
ioninen perusta lepoon
potentiaali 13
nopea vaste riippuu pääasiassa
jännitteestä riippuvaisesta natrium
kanavista 15
hitaan vasteen ioninen perusta 24
sydänkuitujen johtuminen riippuu
paikallisista virtapiireistä 25
nopean vasteen johtuminen 25
hitaan vasteen johtuminen 27
sydämen kiihtyvyys riippuu
aktivoitumisesta ja Spesifisten
virtojen inaktivointi 27
nopea vaste 27
hidas vaste 28
syklin pituuden vaikutukset 28
Yhteenveto 29
Tapaus 2-1 29
C H A P T E R 3
AUTOMATICITY: luonnollinen
sydämen eksitaatio . 31
sydän tuottaa oman Tahdistuksensa
aktiivisuus 31
sinussolmuke 32
ioninen automaattisuuden perusta 34
Overdrive-suppressio 35
eteis-Kammiojohtuminen 36
eteis-Kammiojohtuminen 37
Kammiojohtuminen 39
impulssi voi kulkea paluun ympäri
loop 41
Jälkipolarisoituminen johtaa laukaisevaan
aktiivisuus 42
varhainen jälkipolarisaatio 43
viivästynyt Jälkipolarisaatio 43
elektrokardiografia näyttää
sydämen eksitaatio 44
skalaarinen elektrokardiografia 44
rytmihäiriöt Esiintyy usein ja
ovat tärkeitä kliinisiä
ongelmia 47
Sinusatriaalisen rytmin muuttuminen 47
eteis-Kammiokatkokset 48
ennenaikaiset Depolarisaatiot 48
kohdunulkoinen takykardia 49
Yhteenveto 51
tapaus 3-3 52
C H A E R 4
Sydänpumppu 55
sydämen brutto-ja mikroskooppiset rakenteet on suunniteltu yksilöllisesti optimaaliseksi
toiminta 55
sydänlihassolu 55
sydämen rakenne: Atria, kammiot,
ja venttiilit 60
sydämen supistumisvoima on
määritetty eksitaatio-supistumisella
Kytkentäkytkennällä ja sydänlihassolujen Sarkoomeerin alkupituus
sydänlihassolujen 63
eksitaatio-Supistumiskytkentä on
välittämä kalsium 63
sydänlihaksen 65 mekaniikka
sydämen Jaksollinen supistuminen ja relaksaatio
Atria ja kammiot muodostavat
sydänkierron 69
Kammiosystolin 70
kaikukardiografia paljastaa
Kammioseinämien ja
venttiilien 73
kahden suuren sydämen liikkeen Äänet ovat
pääasiassa aiheutuneet
sydänläpän sulkeutumisesta 74
paine-tilavuus-suhteet
ehjä sydän 75
passiivinen tai diastolinen paine-tilavuus
suhde 75
aktiivinen tai systolinen paine-tilavuus
suhde 77
paine ja tilavuus sydämen
: P-V-Loop 77
esi-ja Jälkikuormitus sydämen aikana
sykli 77
Kontraktiilisuus 78
Fick-periaatetta käytetään
sydämen ulostulo 79
Yhteenveto 89
tapaus 4-1 90
C H A P T E R 5
91
sykettä säätelevät pääasiassa
autonomiset hermot 91
parasympaattiset reitit 92
sympaattiset reitit 93
korkeammat keskukset vaikuttavat myös sydämeen
suorituskyky 97
sykettä voidaan säädellä
baroreceptor-refleksi 97
Bainbridge-refleksi ja Eteisen
reseptorit säätelevät sydämen sykettä 98
hengitys indusoi yleistä sydäntä
rytmihäiriöt 99
Kemoreseptorirefleksin aktivoituminen
vaikuttaa sykkeeseen 101
Kammioreseptorireflekseillä on
vähäinen merkitys Sydämen säätelyssä
sydämen toimintakykyä säätelee
sydämen sisäinen mekanismit 102
Frank-Starlingin mekanismi on
tärkeä sydänlihaksen säätelijä
supistumisvoima 103
sykkeen muutokset vaikuttavat supistumiskykyyn
voima 107
sydänlihaksen suorituskykyä säätelee
hermosto-ja Humoraalitekijät 110
Hermostokontrolli 110
sydämen suorituskykyä säätelevät myös
hormonaaliset aineet 113
Yhteenveto 116
tapaus 5-1 117
C H A P T E R 6
hemodynamiikka 119
verenkierron nopeus riippuu
119
veren virtaus riippuu paineesta
gradientti 120
paineen ja virtauksen välinen suhde
riippuu
virtausjohtimien ominaisuuksista 122
virtausvastus 125
resistanssit sarjassa ja rinnakkain 126
virtaus voi olla laminaarinen tai Turbulentti 127
leikkausjännitys astian seinämässä 128
veren reologiset ominaisuudet 129
Yhteenveto 133
tapaus 6-6 134
C H A P T E R 7
VALTIMOJÄRJESTELMÄ . 135
hydraulinen suodatin muuttaa Pulsatiilivirtauksen
tasaiseksi virtaukseksi 135
valtimoiden elastisuus kompensoi
sydämen 137
valtimoverenpaineen määrittää
fyysiset ja fysiologiset tekijät 140
Keskimääräinen valtimopaine 140
sydämen ulostulo 142
perifeerinen resistenssi 142
pulssipaine 144
iskutilavuus 144
valtimoiden Yhteensopivuus 145
perifeerinen kokonaisvastus ja valtimoiden
diastolinen paine 146
Painekäyrät muuttuvat valtimoissa
eri etäisyydet sydämestä 147
verenpaine mitataan
Sfygmomanometrillä ihmisillä
potilailla 148
Yhteenveto 150
tapaus 7-1 150
C H A P T E R 8
mikroverenkiertoa
ja LYMPHATICS. 153
funktionaalinen anatomia 153
Arteriolit ovat
verenkierron Stopcocks 153
kapillaarit mahdollistavat veden vaihdon,
liuokset ja kaasut 154
Laplacen laki selittää, miten
kapillaarit kestävät suuria
suonensisäisiä paineita 155
aktiivinen rooli
mikroverenkierron säätelyssä 156
endoteeli on virtauksen keskipisteessä-
aloitettu mekanotransduktio 157
endoteelilla on passiivinen rooli
transapillaarinen vaihto 158
diffuusio on tärkein keino
veden ja liuoksen siirtyminen
endoteelin 159
lipidiin liukenemattomien molekyylien diffuusio on
rajoitettu huokosiin 159
Lipidiliukoisten molekyylien kulkeutuminen suoraan
endoteelin Lipidikalvojen läpi ja huokosiin 162
Kapillaarisuodatusta säätelevät
hydrostaattiset ja osmoottiset voimat
endoteelin 163
Hydrostaattisten ja osmoottisten
voimien tasapaino 165
kapillaarisuodatuskerroin
tarjoaa menetelmän arvioida nesteen liikkeen nopeus
endoteeli 165
pinosytoosi mahdollistaa sen, että suuret molekyylit
läpäisevät endoteelin 167
Lymphatics palauttaa nesteen ja liuokset
, jotka karkaavat endoteelin läpi,
kiertävään vereen 167
Yhteenveto 168
tapaus 8-1 169
tapaus 8-2 169
tapaus 8-2 169
tapaus 8-2 169
p>
c h a p t e r 9
ääreisverenkierto
ja sen kontrolli 171
sydämen ja Suurveren toiminnot
verisuonet 171
valtimolaajentuman supistuminen ja relaksaatio
verisuonten sileän lihaksen säätely
ääreisverivirta 172
sytoplasminen CA++ on säädelty Kontrolli
supistumista mlck 175: n kautta
supistumista kontrolloidaan eksitaatiolla-
Supistumiskytkentä ja/tai
Farmakoekaaninen kytkentä 176
verisuonten sävyn säätely
katekoliamiinit 178
verisuonten supistumisen säätely muilla
hormonit, muut välittäjäaineet,
ja Autokoidit 178
p>perifeerisen veren sisäinen kontrolli
virtaus 179
autoregulaatio ja myogeeninen
mekanismi yleensä pitää veren virtauksen
vakio 179
endoteeli säätelee aktiivisesti verta
virtaus 180
kudoksen metabolinen aktiivisuus on tärkein
tekijä veren paikallisessa säätelyssä
virtaus 181
ääreisverenkierron säätelyssä on
pääasiassa sympaattisen
hermoston välittämä hermosto 183
sympaattisissa hermoissa syntyvät impulssit
laskeutuvat sympaattisiin hermoihin
Verisuonivastuksen lisäämiseksi 183
sympaattiset hermot säätelevät
resistenssin Supistumistila ja
Kapasitanssiastiat 184
parasympaattinen hermosto
Innervatoi verisuonia vain
kallon ja ristiluun alueilla
kehon 185
epinefriini ja norepinefriini ovat
tärkeimmät humoraaliset tekijät, jotka vaikuttavat
Verisuoniresistenssiin 185
verisuonten refleksit ovat vastuussa
veren nopeista Säätelyistä
paine 185
perifeerisiä Kemoreseptoreita stimuloivat
veren pieneneminen
Happijännitys ja pH ja
hiilidioksidin lisääntyminen
jännitys 189
keskuskemoreseptorit ovat herkkiä
PaCO2 189: n muutoksille
muut Verisuonirefleksit 190
ulkoisen ja sisäisen
ääreisveren säätelytekijöiden
virtaus 191
Yhteenveto 192
tapaus 9-1 194
C H A P T E R 10
sydämen ulostulon kontrollointi:
sydämen kytkentä ja
verisuonet . 195
sydämen lähtötehoa säätelevät tekijät 195
sydämen toimintakäyrä suhteuttaa keskeisen
laskimopaineen (esikuormitus) sydämeen
lähtöteho 196
sydämen toimintakäyrä 196
sydämen toimintakäyrä 196
sydämen toimintakäyrä 197
sydämen toimintakäyrä vaskulaarisen toimintakäyrä suhteuttaa keskeisen
laskimopaineen sydämen lähtötehoon 200
vaskulaarisen
Toimintakäyrän Matemaattinen analyysi 203
laskimopaine riippuu sydämestä
lähtöteho 205
veren tilavuus 205
venomotorinen sävy 206
verivarastot 206
perifeerinen resistenssi 206
sydämen lähtö ja laskimopaluu ovat
läheisessä yhteydessä 207
sydän ja verisuonisto ovat kytköksissä
toiminnallisesti 207
sydänlihaksen supistumiskyky 209
veren tilavuus 209
perifeerinen resistenssi 210
oikea kammio säätelee paitsi
Keuhkoverivirta, mutta myös keskeinen
laskimopaine 211
sykkeen vaikutus sydämeen
lähtö 214
aputekijät vaikuttavat laskimojärjestelmään
ja sydämen ulostulo 216
painovoima 216
lihas Aktiivisuus ja laskimoiden
venttiilit 218
Hengitysaktiivisuus 219
tekohengitys 220
Yhteenveto 221
tapaus 10-1 221
C H A P T E R 11
sepelvaltimoiden verenkierto . 223
sepelvaltimon toiminnallinen anatomia
verisuonet 223
sepelvaltimon verenvirtausta säätelevät
fyysiset, hermostolliset ja metaboliset
fyysiset tekijät 225
fyysiset tekijät 225
hermostolliset ja Neurohumoraaliset tekijät 227
metaboliset tekijät 228
sepelvaltimon verenkierron heikentyminen
sydämen toiminta 230
Energiasubstraatin metabolia
iskemia 231
sepelvaltimoiden Vakiosuonet kehittyvät
vaste sepelvaltimon heikkenemiseen
verenkierto 233
Yhteenveto 235
tapaus 11-1 236
C H A P T E R 12
erityinen Levikit 237
ihon verenkierto 237
ihon verenkiertoa säätelee pääasiassa
sympaattinen hermosto 237
Ympäristön lämpötila ja keho
lämpötilalla on tärkeä rooli
ihon veren säätelyssä
ihon veren säätely
virtaus 239
ihon väri riippuu ihon määrästä ja
ihon verenvirtaus ja
hemoglobiini 240
luustolihasten verenkierto 240
luustolihasten säätely
verenkierto 240
aivoverenkierto 243
paikalliset tekijät hallitsevat
Aivoverenkierto
virtaus 243
keuhko-ja systeemiset kiertoliikkeet
ovat sarjoissa keskenään 245
funktionaalinen anatomia 245
keuhkojen hemodynamiikka 247
keuhkojen säätely
verenkierto 249
Munuaisverenkierto vaikuttaa sydämeen
Lähtö 250
anatomia 250
p>
munuaisten hemodynamiikka 252
munuaiskiertoa säätelevät
sisäiset mekanismit 252
splanchnic-verenkierto tarjoaa veren
virtauksen ruoansulatuskanavaan, maksaan,
pernaan ja haimaan 254
suolistokiertoon 254
Hepatic Circulation 256
Fetal Circulation 257
Changes in the Circulatory System at
Birth 259
Summary 260
Case 12-1 262
Case 12-2 262
Case 12-3 262
C H A P T E R 13
INTERPLAY OF CENTRAL AND
PERIPHERAL FACTORS THAT
CONTROL THE CIRCULATION 263
Exercise 264
Mild to Moderate Exercise 264
Severe Exercise 268
Postexercise Recovery 268
Limits of Exercise Performance 269
Physical Training and Conditioning 269
Hemorrhage 269
Hemorrhage Evokes Compensatory ja
Dekompensoivat vaikutukset valtimoon
verenpaine 270
kompensoivat mekanismit ovat
hermosto-ja Humoraalimekanismit 270
Dekompensoivat mekanismit ovat
pääasiassa humoraaliset, sydämen ja
hematologiset 273
positiivinen ja negatiivinen palaute
mekanismit vuorovaikuttavat 275
Yhteenveto 276
tapaus 13-1 277
tapaus 13-2 277
liite: tapaustutkimus
vastauksia . 279
