sydämen katetroinnin Avohoidon toteutettavuus ja kustannussäästöpotentiaali

sydämen katetroinnin avohoidon korvaamisen toteutettavuuden ja kustannussäästöpotentiaalin määrittämiseksi suuressa lähetesairaalassa tutkittiin 986 peräkkäistä toimenpidettä. Potilaat luokiteltiin prospektiivisesti avohoidon sydämen katetrointiin julkaistujen ohjeiden mukaan. Resurssien kulutus kirjattiin, ja kustannussäästöt laskettiin analysoimalla erityisiä tarjonta-ja henkilöstökustannuksia, jotka voivat muuttua seurauksena laitoshoito vs. avohoidon tila.

niistä 986 potilaasta, joille tehtiin diagnostinen katetrointi, 240 (24%) oli avohoitopotilaita, 279 (28%) oli avohoitopotilaita, joilla ei ollut avohoitokatetroinnin poissulkukriteereitä ja 467 (47%) oli avohoitopotilaita, joilta oli suljettu yksi tai useampi avohoitokatetroinnin poissulkukriteeri. Yleisimmät syyt avohoidon katetroinnista poissulkemiseen olivat kongestiivinen sydämen vajaatoiminta (22%), epästabiili angina pectoris (15%), nonkoronaarinen sydänsairaus (14%), äskettäinen sydäninfarkti (11%) ja vaikea noncardiac-sairaus (9%). Potilaat, joita ei suljettu pois avohoidon toimenpiteestä, olivat yleensä sairaampia kuin avohoitopotilaat, koska he olivat vanhempia (P = 0, 002), heillä oli pienempi ejektiofraktio (p = 0, 009) ja heillä oli enemmän kolminkertainen sepelvaltimotauti (p < 0, 0001).

itse katetrointimenettelyn kustannuksissa ei ollut eroa avohoitopotilaiden ja avohoitopotilaiden välillä. Laboratoriokokeet olivat kuitenkin yleisempiä potilaiden keskuudessa, ja ”huone-ja kartonkikustannukset” olivat huomattavasti korkeammat. Vaikka sairaalamaksujen ero sairaalapotilaiden ja avohoitopotilaiden välillä oli 580 dollaria, tiukka analyysi osoitti, että mahdolliset kustannussäästöt olivat vain 38 prosenttia tästä summasta eli 218 dollaria jokaista hoitokelpoista potilasta kohti.

on päätelty, että noin puolet potilaista, joille tehdään sydämen katetrointi lähetekeskuksessa, ovat oikeutettuja avohoitotutkimukseen, ja että siirtyminen laitoshoitotutkimuksesta avohoitotutkimukseen säästäisi mediaanin 218 dollaria kustannuksissa ja 580 dollaria per potilas. Nykyisin hyväksyttyjen ohjeiden mukaan laitoshoitoa tarvitaan kuitenkin edelleen suurelle määrälle potilaita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.