mainokset:
merkitys:
termi ”suvereniteetti” on johdettu latinan sanasta ”Superanus”, joka tarkoittaa korkeinta tai ylintä. Vaikka termi ” suvereenisuus ”on nykyaikainen, ajatus” suvereenisuudesta ”juontaa juurensa Aristoteleelle, joka puhui”valtion ylimmästä vallasta”. Läpi keskiajan roomalaiset juristit ja siviilit pitivät tämän ajatuksen mielessään ja käyttivät usein termejä ”Summa” potestas ja ”Plenitudo potestatis” kuvaamaan valtion ylintä valtaa.
termejä ”suvereeni” ja ”suvereniteetti” käyttivät ensimmäisen kerran ranskalaiset juristit 1500-luvulla, ja myöhemmin ne löysivät tiensä englantilaiseen, italialaiseen ja saksalaiseen poliittiseen kirjallisuuteen. Sanan ”suvereniteetti” käyttö valtiotieteessä juontaa juurensa Bodinin ”the Republic” – teoksen julkaisuun vuonna 1576.
”suvereeni sana”, sanoo J. S. Roucek ja muut, ” tulivat poliittisen teorian sanastoon feodaalisesta järjestyksestä, jossa se määritteli henkilöiden välisen suhteen. Termi hallitsija oli ollut sovellettavissa keneen tahansa feodaaliseen yliherraan, jolla oli valta alamaisiin omissa dominioissaan”.
suvereniteettiin kuuluu kaksi aspektia:
suvereniteettiin kuuluu kaksi aspektia: sisäinen suvereniteetti ja ulkoinen suvereniteetti. Sisäinen suvereenisuus tarkoittaa, että joillakin henkilöillä, henkilöryhmien kokoontumisella jokaisessa itsenäisessä valtiossa on lopullinen laillinen valta käskeä ja panna täytäntöön tottelevaisuus.
tämä suvereniteetti käyttää ehdotonta valtaansa kaikkiin valtiossa oleviin yksilöihin tai yksilöiden yhteenliittymiin. Professori Harold Laski on hyvin osuvasti huomauttanut tässä yhteydessä: ”se antaa käskyjä kaikille ihmisille ja kaikille tuon alueen yhdistyksille; se ei saa käskyjä yhdeltäkään heistä. Siihen ei sovelleta minkäänlaisia oikeudellisia rajoituksia. Se, mitä siinä ehdotetaan, on oikein pelkällä aikomuksen ilmoittamisella”.
ulkoisella Suvereniteetilla tarkoitetaan sitä, että valtio ei ole minkään muun viranomaisen alainen ja riippumaton muiden valtioiden pakosta. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oikeus luopua kauppasopimuksista ja solmia sotilaallisia sopimuksia. Jokainen sääty on riippumaton muista valtioista.
jokaisella itsenäisellä valtiolla on vapaus päättää ulkopolitiikastaan ja liittyä mihin tahansa haluamaansa valtaryhmittymään. Millään muulla valtiolla ei ole oikeutta puuttua itsenäisen valtion ulkoisiin asioihin. Ulkoisella suvereenisuudella tarkoitamme siis sitä, että jokainen valtio on riippumaton muista valtioista.
toisin sanoen ulkoinen suvereniteetti tarkoittaa kansallista vapautta. Professori Laski on todennut tässä suhteessa aivan oikein: ”moderni valtio on suvereeni valtio. Se on siis itsenäinen suhteessa muihin yhteisöihin.
mainokset:
se voi valaa tahtoaan niitä kohti aineella, johon minkään ulkoisen voiman tahdon ei tarvitse vaikuttaa”. Professori laskiaisen lausunto tekee hyvin selväksi, että valtiolla on sekä ulkoinen että sisäinen itsemääräämisoikeus.
suvereniteetin määritelmät:
(1) ”Se valtion ominaisuus, jonka nojalla sitä ei voi oikeudellisesti sitoa muuten kuin sen oma tai muu valta kuin se itse rajoittaa. -Jellineck
(2) ”suvereniteetti on hänelle uskottu täysivaltainen poliittinen valta, jonka teot eivät ole minkään muun alaisia ja jonka tahtoa ei voi ylikorostaa”. -Grotius
(3) ”suvereniteetti on valtion ylin valta kansalaisiin ja alamaisiin nähden, joita laki ei hillitse”. – Bodin
mainokset:
(4) suvereniteetti on ”valtion yhteinen valta, se on valtiossa järjestäytyneen kansakunnan tahto, on oikeus antaa ehdottomia määräyksiä kaikille valtion alueella oleville yksilöille”. Duguit (Droit Constitutional Vol. 1, sivu 113)
(5) Burgessin luonnehtima suvereeni on ”alkuperäinen, absoluuttinen, rajaton valta yksittäisiin subjekteihin ja kaikkiin subjektien yhteenliittymiin nähden”.
(6) ”suvereniteetti on sitä valtaa, joka ei ole tilapäinen eikä delegoitu, eikä siihen sovelleta tiettyjä sääntöjä, joita se ei voi muuttaa, joka ei ole vastuussa mistään muusta maata koskevasta vallasta”. – Pollock
(7) ”suvereniteetti on valtion korkein tahto”. – Willoughby
(8)”suvereniteetti on päivittäinen operatiivinen voima, joka määrittelee lait ja antaa niille tehoa”. – Woodrow Wilson
(9) suvereniteetti on ”korkein, vastustamaton, absoluuttinen, hallitsematon auktoriteetti, jossa”juristi summi imperi ”asuu”. – Blackstone
(10) suvereniteetti on ”juridisesti ylin yksilöön tai ryhmään nähden, Laski sanoo, hänellä on ”ylin pakkovalta”.
tutkittuamme ja tutkittuamme huolellisesti yllä esitettyjä suvereniteetin määritelmiä tulemme siihen johtopäätökseen, että suvereniteetti on valtion ylin poliittinen valta. Siinä on kaksi näkökohtaa: sisäinen ja ulkoinen. Suvereniteetti on rajaton valta, eikä se ole minkään muun vallan alainen.
suvereniteetin Ominaisuudet tai attribuutit:
Dr. Garnerin mukaan seuraavat ovat suvereniteetin Ominaisuudet tai attribuutit:
(1) pysyvyys.
(2) eksklusiivisuus.
(3) Kaikenkattavuus.
(4) Luovuttamattomuus.
(5) yhtenäisyys.
(6) Imprescriptibility.
(7) jakamattomuus.
(8) absoluuttisuus eli epälimitiivisyys.
(9) omaperäisyys.
(1) pysyvyys:
pysyvyys on suvereenisuuden pääpiirteet. Suvereniteetti kestää niin kauan kuin itsenäinen valtio kestää. Kuninkaan kuolema, hallituksen kaataminen ja vallan väärinkäyttö eivät johda suvereniteetin tuhoamiseen.
on syytä pitää mielessä se perusasia, että kuningas tai hallitsija käyttää suvereenia valtaa valtion puolesta ja siksi suvereniteetti kestää niin kauan kuin valtio kestää. Kuninkaan kuolema tai hallituksen kaataminen ei vaikuta suvereniteettiin. Tästä syystä Englannissa sanottiin: ”kuningas on kuollut, kauan eläköön kuningas.”
Dr. Garner on kiteyttänyt tämän ajatuksen kauniisti seuraavasti:
”suvereniteetti ei lopu tietyn haltijan kuolemaan tai väliaikaiseen hävittämiseen tai valtion uudelleenorganisointiin, vaan siirtyy välittömästi uudelle haltijalle, kun painopiste siirtyy fyysisen kehon osasta toiseen, kun se muuttuu ulkoiseksi muutokseksi”.
(2) yksinoikeus:
yksinvaltiudella tarkoitetaan sitä, että yhdessä itsenäisessä valtiossa voi olla kaksi hallitsijaa, ja jos nämä kaksi hallitsijaa ovat valtiossa, kyseisen valtion yhtenäisyys tuhoutuu. Nykyisen suvereenin valtion sisällä ei voi olla toista itsenäistä liuskekiveä.
(3) Kaikki kattavuus:
valtio on kaikki kattava ja suvereeni valta on yleisesti sovellettavissa. Jokainen yksilö ja jokainen yksilön yhteenliittymä on valtion suvereniteetin alainen. Mikään yhdistys tai ihmisryhmä, olipa se rikas tai mahtava, ei kuitenkaan voi vastustaa suvereenia valtaa tai olla tottelematon sille.
suvereniteetti ei tee poikkeusta eikä myönnä poikkeusta kenellekään. Se myöntää poikkeuksia vain ulkomaisille lähetystöille ja ulkomaiden diplomaattisille edustajille vastavuoroiselta pohjalta. Tämä ei millään tavalla Rajoita valtion itsemääräämisoikeutta oikeudellisessa mielessä. Valtio voi lakkauttaa ja peruuttaa ulkomaalaisille myönnetyt diplomaattiset etuoikeudet.
(4) Luovuttamattomuus:
luovuttamattomuus on toinen suvereniteetin ominaisuus. Suvereniteetti on luovuttamaton. Luovuttamattomuudella tarkoitamme sitä, että valtio ei voi luopua itsemääräämisoikeudestaan. Toisin sanoen voimme sanoa, että suvereeni ei jää yksinvaltiaaksi tai suvereeniksi valtioksi, jos hän tai valtio siirtää suvereenisuutensa jollekin toiselle henkilölle tai muulle valtiolle.
suvereniteetti on valtion elämä ja sielu, eikä sitä voi vieraannuttaa tuhoamatta itse valtiota. Lieber on hyvin osuvasti huomauttanut tässä yhteydessä: ”Suvereenisuutta ei voi vieraannuttaa enempää kuin puu voi vieraannuttaa oikeutensa versoa tai ihminen voi siirtää elämänsä tai persoonallisuutensa toiselle ilman itsetuhoa”.
(5) ykseys:
ykseys on itse suvereenisuuden henki. Suvereeni valtio on yhtenäinen niin kuin mekin.
(6) Imprescriptiibility:
advertisement:
imprescriptiibility tarkoittaa, että jos suvereeni ei käytä suvereniteettiaan tietyn ajan, se ei johda suvereniteetin tuhoutumiseen. Se kestää niin kauan kuin valtio kestää.
(7) jakamattomuus:
jakamattomuus on suvereenisuuden elinveri. Suvereniteettia ei voida jakaa valtioksi, amerikkalainen valtiomies Calhoun on julistanut, ”suvereniteetti on kokonainen asia; sen jakaminen on sen tuhoamista. Se on valtion korkein valta, ja me voisimme vain jakaa sen tuhotaksemme sen.
se on valtion korkein valta, ja voisimme aivan hyvin puhua puolikkaasta neliöstä tai puolikkaasta kolmiosta puolikkaana suvereenina”. Gettell, on myös hyvin osuvasti huomauttanut tässä suhteessa, ” jos suvereniteetti ei ole absoluuttinen, mitään valtiota ei ole olemassa. Jos suvereniteetti on jaettu, on olemassa useampi kuin yksi valtio”.
(8) absoluuttisuus:
suvereenisuus on absoluuttista ja rajatonta. Hallitsijalla on oikeus tehdä mitä haluaa. Itsemääräämisoikeutta ei rajoiteta.
(9) omaperäisyys:
alkuperäisyydellä tarkoitetaan sitä, että suvereeni käyttää valtaa oman oikeutensa eikä kenenkään armon nojalla.
