kautta Raamatun varusmiespalveluksessa oleviin viitataan samalla myönteisellä tavalla kuin ruumiillisiin työläisiin, maanviljelijöihin ja urheilijoihin. Sotilailla osoitetaan olevan kunniallinen työ palvella maataan. Raamattu kysyy: ”kuka palvelee sotilaana omalla kustannuksellaan?”(1. 9:7). Emme ole terroristijärjestö, joka palvelee vain omaa lakiaan. Puolustamme sekä parlamenttimme säätämää lakia että kansainvälistä oikeutta. Lisäksi, koska olemme ainutlaatuinen ihmisryhmä yhteiskunnassamme, meillä on ylimääräisiä velvollisuuksia ja olemme myös Sotilaslain ja kuningattaren sääntelyn käsikirjan alaisia. Niiden tarkoituksena ei ole vain kertoa, mikä on hyväksyttävää käytöstä puolustusvoimissa, vaan ne myös suojaavat meitä ottamasta lakia omiin käsiimme tai käyttämästä väärin koulutustamme ja kykyjämme.

meidän tulee olla esimerkkejä yhteiskunnallemme pitämällä kiinni palvelun perusarvoista: rohkeudesta, kurinalaisuudesta, toisten kunnioittamisesta, rehellisyydestä, uskollisuudesta ja epäitsekkäästä sitoutumisesta. Kaikki nämä arvot ovat elintärkeitä Jumalalle, ja ne löytyvät hänen sanastaan. Se kertoo meille ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, itsehillintä” (Gal. 5:22).

kristityille näiden ”hengen hedelmien (asenteiden)” tulisi olla osa jokapäiväistä elämää. Perusarvojen ja ”hengen hedelmän”välillä on paljon päällekkäisyyttä. Tämä luonteenlujuus on välttämätöntä sotilaallisessa velvollisuudessamme ja Jumalan miellyttämisessä.

näiden kahden listan yleisin tekijä on ”epäitsekkyys”. Jos taistelemme asevoimissa vain itsemme vuoksi, miksi olla rohkeita ja uskollisia? Peräännytään vaaran uhatessa. Samoin luonteenpiirre, jonka Jumala sanoo tärkeäksi, on toisten arvostaminen itseämme korkeammalle.

samoin kuin meille annetaan Sotilaslain ja kuningattaren säännöstön käsikirja, jotta voimme tietää, miten toimia vastuullisesti ja oikein, Raamattu opastaa meitä siinä, miten meidän tulee elää ja käyttäytyä Jumalaa miellyttävällä tavalla. Jos emme tottele Sotilaslakeja, emme petä vain itseämme, vaan myös sotilastovereitamme, kun annamme koko asevoimille huonon maineen käytöksellämme. Jos toimimme itsekkäästi väittäessämme olevamme kristittyjä, annamme Jumalalle huonon nimen.

kristityt kuuluvat Jumalan perheeseen ja elävät edustaakseen häntä, aivan kuten sotilaat edustavat asevoimia. Meidän täytyy huolehtia siitä, että elämme Jumalaa miellyttävällä tavalla. Raamattu ohjeistaa:

kaikki katkeruus, viha, kiukku, nihkeys ja pahanpuhuminen olkoon kaukana teistä, kaikella ilkeydellä. Ja olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toisillenne, niinkuin Jumala Kristuksessa on antanut teille anteeksi. – Ef.4:31-32

nämä katkeruuden ja vihan ominaisuudet tulevat itsekkäästä kunnianhimosta. Jos olemme kristittyjä, meillä on paljon suurempi vaikutin kuin omat etumme. Kristus on antanut meille anteeksi, jotta voimme elää uutta, epäitsekästä elämää.

tämän uuden elämän myötä voimme antaa toisille anteeksi, olla ystävällisiä toisille ja asettaa toiset etusijalle. Ainoa tapa saada tällainen elämä on saada anteeksi Jeesukselta. Kun me todella arvostamme sitä, miten suuren uhrauksen hän teki ristillä puolestamme, niin me haluamme asettaa toiset ensi sijalle niin kuin hän teki.