tarinan keskushenkilö on lääkäri Sir Dominic Holden, joka on palvellut pitkään Brittiläisessä Intiassa ensin sotilaslääkärinä ja sitten yksityisenä kirurgina Bombayssa. Kerran kun hän oli komennuksella Peshawarissa, silloisessa jakamattoman Punjabin (siis osa Intiaa) pääkaupungissa, hänen täytyi käydä köyhässä Afgaanissa, jonka toinen käsi oli niin huonossa kunnossa kuolion kasvun vuoksi, että ainoa tapa pelastaa hänen henkensä oli amputoida se. Leikkaus tehtiin ja tohtori Holden pyysi palkkioikseen amputoitua kättä. Toht. Holden harrasti hylättyjen raajojen, elinten, kystien keräämistä eläviltä ja kuolleilta ihmisiltä ja halusi siksi lisätä kokoelmaansa ”ruskean käden”. Koska afgaani oli islamilainen, hän kieltäytyi luovuttamasta amputoitua kättään, koska se rikkoi hänen uskontonsa sääntöä, jonka mukaan amputoidut ruumiinosat oli pidettävä omistajalla itsellään. Tohtori Holden lupasi kuitenkin palauttaa Afgaanille kätensä ennen tämän kuolemaa ja otti käden mukaansa kotiinsa Bombayhin.Tohtori Holden jäi pian eläkkeelle ja asettui Wiltshireen. Sitten eräänä yönä hän heräsi, kun joku veti hänen vaatteitaan-hänen vanhan Afgaanipotilaansa haamu. Tohtori Holden ymmärsi, että afgaani oli kuollut ja hänen haamunsa halusi amputoidun käden takaisin. Siitä lähtien aave kummitteli lääkärin laboratoriossa joka ilta neljän vuoden ajan etsien hänen kättään. Haamu ei kuitenkaan löytänyt kättä, sillä se oli vaurioitunut lääkärin kotona Bombayssa syttyneessä tulipalossa. Aaveen toistuva vierailu oli kuitenkin tehnyt tohtori Holdenin ja hänen vaimonsa Lady Holdenin elämän kurjaksi ja vaikutus heidän terveyteensä oli huomattava. Teräshermoistaan tunnetusta lääkäristä oli nyt tullut pelokas yksilö.
tarinan päähenkilö, tohtori Holdenin veljenpoika Hardecar päätti ratkaista tämän ongelman. Hän vietti ensimmäisen yönsä laboratoriossa ja näki afgaanin etsivän hänen kättään. Seuraavana päivänä tohtori Holden selitti hänelle kaiken yksityiskohtaisesti ja Hardecar lähti Lontooseen. Hardecar, itsekin lääkäri, kävi läpi henkiä käsittelevän kirjan ja havaitsi, että tietyt henget eivät voineet poistua elävästä maailmasta, koska ne olivat vahvasti kiintyneet johonkin tai johonkuhun, joka oli olemassa tässä maailmassa. Hardecar päätti kokeilla onneaan ja lähti chadwelliin, jossa hänen ystävänsä toimi merimiessairaalan kotikirurgina. Kotikirurgi antoi Hardecarille intialaisen merimiehen amputoidun käden, koska vaatimuksena oli”ruskea käsi”.
Hardecar palasi Wiltshireen ja laittoi käden purkkiin ja asetti sen setänsä laboratorioon. Hardecar pysyi hereillä, kun Afgaanihaamu tuli vierailulle tavalliseen tapaan. Hardecarin koe kuitenkin epäonnistui, kun afgaani näki käden, vaikeroi tuskissaan ja murskasi purkin lattialle ennen katoamistaan. Seuraavana aamuna Hardecar tajusi virheensä, kun hän oli tuonut merimiehen vasemman käden samalla, kun afgaanin oikea käsi oli irronnut. Hardecar ryntäsi takaisin Chadwellille ja sai onneksi purjehtijan oikean käden. Hän palasi ja laittoi käden purkkiin laboratoriossa aivan kuten edellisenä päivänä. Tohtori Holden kielsi Hardecaria nukkumasta laboratoriossa, koska pelkäsi vaarantavansa veljenpoikansa hengen.
samana iltana Hardecar näki jälleen jonkun lähestyvän häntä tämän yrittäessä nukkua. Mutta se ei ollut mikä tahansa aave, vaan hänen setänsä, joka näytti musertuvan ilosta ja oli yhtäkkiä saanut takaisin osan aiemmin omistamastaan energiasta. Tohtori Holdenin mukaan aave oli vihdoin löytänyt hänen amputoidun kätensä ja ennen lähtöään hän oli kumartanut kolmesti eteensä, samalla tavalla kuin afgaanit kunnioittavat. Holdenit elivät rauhassa ja kysyivät Hardecarilta KAIKISTA merkittävistä päätöksistä, joita he tekivät sen jälkeen. Ennen kuolemaansa tohtori Holden nimesi Hardecarin omaisuutensa perijäksi.