Yksityisyys &evästeet
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Lue lisää, mukaan lukien evästeiden hallinta.
runous
- yksi runouden määriteltävimmistä piirteistä on kielentalous. Runoilijat ovat kitsaita ja armottoman kriittisiä tavassaan jakaa sanoja sivulle. Sanojen huolellinen valinta ytimekkyyden ja selkeyden vuoksi on vakio, jopa proosakirjailijoille, mutta runoilijat menevät paljon pitemmälle, kun otetaan huomioon sanan tunteelliset ominaisuudet, sen musiikillinen arvo, sen väli ja jopa sen avaruudellinen suhde sivulle.
- runon ”kappaletta” kutsutaan säkeistöksi tai säkeistöksi. Runoudessa ei välttämättä tarvitse olla tilattuja / säännöllisiä standardeja.
- Runous on mielikuvaa. Se herättää lukijassa tyypillisesti voimakkaita tunteita: iloa, surua, vihaa, katarsista, rakkautta ja muuta vastaavaa.
- runoilla on kyky yllättää lukija ah Ha! Kokemus-ilmoitus, oivallus, perusaineiston totuuden ja kauneuden ymmärtäminen. Kuten Keats sanoi:
”kauneus on totuus. Totuus, kaunotar.
That is all you know on Earth and all you need to know.”
- käyttää pääasiassa aisteihin vetoavaa kuvastoa – näköä, kuuloa, kosketusta, makua ja hajua. Saatat olla kiinnostunut terminologiasta eri kuvasto. Ne ovat seuraavat:
- visuaalinen mielikuva-näköaisti
esimerkiksi se oli yhtä outo kuin meri ilman vettä.
- kuuloaisti – kuuloaisti
esimerkiksi hänen äänensä oli kuin leijonan karjunta.
- kinesteettinen/tuntoaisti – tuntoaisti
esimerkiksi hänen ihonsa oli yhtä pehmeä kuin satiini.
- makuaisti
esimerkiksi hänen äänensä oli kuin lämmin hunaja kylmänä aamuna.
- hajuaisti
esimerkiksi hänen poskensa olivat kuin ruusujen hajuvettä.
- runot sisältävät kuvakieltä (esimerkiksi vertaus, metafora, henkilöityminen, liioittelu jne.)
- runoissa voi olla rytmiä (stressaantuneiden ja rasittamattomien lyöntien säännöllinen toistuminen)
- runoissa on äänilaitteita (esimerkiksi assonanssi, alliteraatio, konsonanssi, onomatopoeia jne.) tukemaan runon sisältöä.
runojen ominaispiirteitä
runoutta
runomuotoja on monenlaisia, mutta yleisempiä käsitellään jäljempänä.
- Haiku
Haiku on japanilainen runo, joka koostuu kolmesta ryhmistämättömästä viiden, seitsemän ja viiden tavun rivistä. Haiku-runous on peräisin 1500-luvulta, ja se heijastaa jotakin luonnon puolta ja luo mielikuvia.
Temple bells die out.
tuoksuvat kukat säilyvät.
täydellinen ilta!
- Limerikit
Limerikit ovat lyhyitä, joskus rivoja, humoristisia runoja, jotka koostuvat viidestä rivistä. Limerikin riveillä 1, 2 ja 5 on seitsemästä kymmeneen tavua ja ne riimittelevät keskenään. Riveillä 3 ja 4 on viidestä seitsemään tavua ja ne myös riimittelevät keskenään.
There was an Old Man with a gong,
Who bumped at it all day long;
But they would Out, ’ O law!
you ’ re a horrid old bore!”
So they smashed that Old Man with a gong.
- Cinquain
Cinquainissa (cinq joka tarkoittaa ranskaksi viittä) on viisi riviä. Rivi 1 on yksi sana (otsikko). Rivi 2 on kaksi sanaa, jotka kuvaavat otsikkoa. Rivi 3 on kolme sanaa, jotka kertovat toiminnasta. Rivi 4 on neljä sanaa, jotka ilmaisevat tunnetta. Rivi 5 on yksi sana, joka muistuttaa otsikosta. Amerikkalainen runoilija Adelaide Crapsey loi cinquainin japanilaisen Haikun pohjalta.
dinosaurukset
elivät kerran,
kauan sitten, mutta
vain pöly ja unet
ovat edelleen
- ABC-runossa
ABC-runossa on sarja rivejä, jotka luovat tunnelmaa, kuvaa tai tunnetta. Repliikit koostuvat sanoista ja lauseista. Rivin 1 ensimmäinen sana alkaa A: lla, rivin 2 ensimmäinen sana alkaa B: llä jne.
a lthough things are not perfect
b ecause of trial or pain
d o ontinue in thanksgiving
D O not begin to began
E ven when the times are hard
F ierce winds are but blow
- Akrostic Poem
akrostic poem, sometimes called a name poem, uses a word for its subject. Sen jälkeen runon jokainen rivi alkaa aihesanan kirjaimella. Tällaisen runouden ei tarvitse riimitellä.
tässä esimerkki, jossa käytetään sanaa ”koulu”:
Shabonee on se, mihin menen
tietokoneita, spiraaleja, kirjoja ja muuta
läksyjä joka ilta
matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa ja yhteiskuntaopissa
luokkamme tekee paljon hauskoja projekteja
oppiminen ei koskaan lopu
- konkreettinen/Muotoruno
tällaisessa runoudessa sanat itsessään muodostavat kuvan. Se perustuu sanojen väleihin. Kirjainten kuvio havainnollistaa runon merkitystä. Sen ei tarvitse riimitellä ja se voi olla minkä pituinen tahansa.
kokeile tätä. Mitä runon muoto mielestäsi muistuttaa?
)
a
pen
_cil
holds
a gr
eater
know
ledge
than
any C
omp
uter,
a pen
CIL hol
DS 100
years
of ex
peri
ence
and
has
been
thro
ugh
stori
es
milli
ons
runous
proosan ja runouden elementit ovat lähes samanlaisia. Oheinen taulukko kuvaa parhaiten terminologiaa, jota käytetään osatekijöiden osalta.
PROSE/DRAMA | POETRY |
Plot | Subject matter |
Theme | Theme |
Characterization | Very rarely |
Point of view | Voice/persona |
Tone | Tone |
Mood | Mood |