päivitetty 8.4.2020
potilaiden hoitaminen elämän lopussa on etuoikeus, joka perustuu syvästi lääkäreiden sitoutumiseen kärsimysten lievittämiseen. Se, että pandemian puhjetessa on turvauduttu kriisihoitostandardeihin, ei saisi hämärtää sitä, miten tärkeää on varmistaa, että jokainen elämän loppuvaiheessa oleva potilas saa asianmukaista elintoimintoja tukevaa hoitoa.
Featured updates: COVID-19
Track the evolving situation with the AMA ’ s library of the most up-date resources from JAMA, CDC and WHO.
lääketieteen etiikan ama-säännöstö käsittelee elämän loppuvaiheen keskeisiä kysymyksiä:
- lausunto 5.3, elämää ylläpitävän hoidon keskeyttäminen tai keskeyttäminen
- lausunto 5.5, lääketieteellisesti tehottomat interventiot
- lausunto 5.6, sedaatio Tajuttomuudeksi elämän Loppuhoidossa
lausunto 5.3 tunnustaa, että päätökset keskeyttää tai peruuttaa elämää ylläpitävä hoito interventiot voivat olla eettisesti ja emotionaalisesti haastavia kaikille mukana oleville. Se muistuttaa lääkäreitä siitä, että päätöksentekokykyä omaavilla potilailla on oikeus tietoisesti kieltäytyä hengenpelastushoidosta jopa vastoin lääkärin suosituksia. Kun potilaat eivät voi osallistua päätöksentekoon, sijaissynnyttäjät voivat tehdä tällaisia päätöksiä heidän puolestaan.
Ihannetapauksessa potilaat ovat keskustelleet mieltymyksistään ja hoitotavoitteistaan lääkärinsä (ja sijaissynnyttäjiensä) kanssa ennen kuin päätös on kiireesti tehtävä. Kun potilaalla on ennakko-direktiivi, hoitopäätöksiä pitäisi ohjata direktiivissä säädetyillä etuuksilla.
usein potilaat eivät kuitenkaan ole JUURI miettineet, millaista hoitoa he elämän lopussa haluavat tai eivät halua. Tällaisissa tapauksissa lääkärin tulisi ”saada selville potilaan arvot, hoitotavoitteet ja hoitotavoitteet” ja kirjata nämä mieltymykset potilastietoihin.
päätös keskeyttää tai lopettaa elämää ylläpitävä hoito ei ole päätös kokonaan tai kokonaan. Lausunto 5.2 edellyttää, että lääkärit ” eassurate potilas ja / tai korvike, että kaikki muu lääketieteellisesti asianmukaista hoitoa annetaan, mukaan lukien aggressiivinen palliatiivinen hoito, asianmukainen oireiden hallinta, Jos se on mitä potilas haluaa.”
kun oireet osoittautuvat riittämättömiksi voimakkaasta palliatiivisesta hoidosta huolimatta, joillekin parantumattomasti sairaille potilaille viimeinen vaihtoehto on sedaatio tajuttomuudeksi. Lausunto 5.6, ” Sedation to Unciociousness in End of Life Care, ”ohjaa lääkärit varata tämän vaihtoehdon” potilaille loppuvaiheissa terminaalisen sairauden, ” ja varmistaa, että vaihtoehtoja asianmukaisen, oire-spesifinen palliatiivinen hoito on käytetty loppuun, mieluiten kuullen multi-specialty joukkue. Potilaan tai sijaissynnyttäjän on annettava tietoon perustuva suostumus ennen sedaation antamista ja päätös on kirjattava asianmukaisesti potilaskertomukseen.
neuvontaa sijaissynnytyspäätöksistä, hoidon ennakkosuunnittelusta ja ennakko-direktiivien käytöstä, KS.lausunto 2.1.2,” päätökset aikuisille potilaille, joilla ei ole kapasiteettia, ”lausunto 5.1,” Advance Care Planning, ”ja lausunto 5.2,” Advance Directives, ” vastaavasti.