ottaen huomioon julkaisujen/tutkimusten, akateemisten ohjelmien ja / tai harjoittelevien ammattilaisten määrän, kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on todennäköisesti psykoterapia-alan kultakanta. Viime aikoina jotkut kollegat ovat kuitenkin puolustaneet psykoterapian moniarvoisuutta ja kyseenalaistaneet CBT: n aseman psykoterapian kultakantana (1), koska monet tutkimukset ovat heikkolaatuisia ja/tai vertailuolosuhteet ovat heikkoja (ts., odotuslista pikemminkin kuin aktiiviset vertailijat), mikä haastaa CBT: n näkyvän aseman akateemisten ohjelmien ja harjoittajien keskuudessa.
ajattelemme, että monet asiat vaikuttavat kultastandardin nimitykseen. Jos kultakanta määritellään parhaaksi standardiksi, joka meillä voi olla kentällä, niin CBT ei todellakaan ole kultakanta, eikä CBT edistysmielisenä tutkimusohjelmana edes puoltaisi tällaista asemaa tällä hetkellä. Jos kuitenkin kultakanta määritellään parhaaksi standardiksi, joka meillä tällä hetkellä on alalla, väitämme, että CBT on todellakin kultakanta.
tässä asiakirjassa väitämme, että CBT on kullanarvoinen psykologinen hoito-parhaana tällä hetkellä saatavilla olevana standardina—seuraavista syistä : (1) CBT on tutkituin psykoterapiamuoto. (2) minkään muun psykoterapiamuodon ei ole osoitettu olevan systemaattisesti parempi kuin CBT: n; jos psykoterapioiden välillä on systemaattisia eroja, ne yleensä suosivat CBT: tä. (3) Lisäksi CBT: n teoreettiset mallit/muutosmekanismit ovat tutkituimpia, ja ne ovat ihmismielen ja käyttäytymisen nykyisten valtavirtaparadigmojen mukaisia (esim., tietojenkäsittely). Samanaikaisesti sekä CBT: n tehokkuudessa/vaikuttavuudessa että sen taustalla olevissa muutosteorioissa/ – mekanismeissa on selvästi parantamisen varaa. Lisäksi kannatamme integroitua tieteellistä psykoterapiaa, jossa CBT toimii integraation perustavana alustana.
Moderni CBT on empiirisesti tuettujen hoitojen kattotermi selkeästi määritellyille psykopatologioille, jotka on kohdennettu erityisillä hoitostrategioilla (3). Viime aikoina CBT on sisällyttänyt enemmän Trans-diagnostinen / prosessipohjainen ja henkilökohtainen lähestymistapa, jonka perimmäinen tavoite on yhdistää terapeuttinen tekniikka prosessiin ja yksittäiseen asiakkaaseen (4). Perinteisesti kliiniset tutkimukset, joissa tutkitaan CBT: n tehoa, sisältävät waitlist-kontrollin, lumelääkeolosuhteet, tavanomaisen/TAU-hoidon ja muut vaihtoehtoiset hoidot (mukaan lukien psykodynaamiset hoidot ja farmakoterapiat).
vaikka useat CBT-tutkimukset ovat sisältäneet heikkoja vertailuja (esim., odotuslistan kontrolliolosuhteet), on myös monia tutkimuksia, joissa verrattiin CBT: tä vahvoihin vertailuolosuhteisiin (esim.pilleri tai psykologinen lumelääke, TAU, muut psykoterapiat, lääkehoito), jotka täyttävät empiirisesti tuetun hoidon tiukat kriteerit (5). Todellakin, Cuijpers et al. (6) todettiin, että noin 54% kaikista tutkimuksissa masennuksen (noin 34 tutkimukset) ja noin 20% kaikista tutkimuksissa ahdistusta (noin 25) täytti kriteerit vahvan vertailun (eli, pilleri lumelääke tai TAU). Cuijpers ym. (6) Lisäksi raportoitiin, että 17% masennuksen ja ahdistuneisuuden kaikista tutkimuksista oli korkealaatuisia ja että CBT-tutkimusten laadun ja vaikutusten koon välinen suhde ei ollut vahva. Useimmat psykoterapiat eivät pääse edes lähellekään näitä lukuja verrokin aktiivisuuden ja tutkimuksen laadun suhteen . Verrattuna TAU: hun tai erilaisiin aktiivisiin tiloihin CBT: llä on usein pieni/kohtalainen (TAU: lle) tai pieni/ei vaikutusta (aktiivisille olosuhteille). Näissä olosuhteissa pienikin vaikutuskoko voi kuitenkin olla kliinisesti erittäin tärkeä (10), riippuen kustannus-hyötyanalyyseistä sekä siitä, onko vaikutus kumulatiivinen vai ei (esim.ajassa ja/tai populaatiossa).
kognitiivinen käyttäytymisterapia oli ensimmäinen psykoterapiamuoto, jota testattiin tiukimmilla kriteereillä (esim.satunnaistetut kokeet ja aktiivinen vertailuvalmiste) terveysalalla käytetystä näyttöön perustuvasta viitekehyksestä (esim. samanlainen kuin lääkehoitoa käytettäessä). Siksi se oli ensimmäinen psykoterapia, joka on suurelta osin tunnistettu näyttöön perustuvaksi useimmissa kliinisissä ohjeissa (yhdessä ihmissuhdepsykoterapian kanssa masennukseen). Tämän vuoksi monet uudemmat, vähemmän perusteellisesti ja/tai myöhemmin testatut psykoterapiat alkoivat käyttää CBT: tä vertailuhoitona ja perustelivat usein niiden tehoa / vaikuttavuutta, kun ei havaittu eroa CBT: hen. Mitään eroa CBT: hen ei kuitenkaan voida vedota tukemaan eräänlaista kliinistä samankaltaisuutta vain vastaavuus-tai yhdenvertaisuusmalleissa, ei paremmuusmalleissa (ja monia tällaisia vertailuja ei ollut kehystetty vastaavuus-/yhdenvertaisuusmalleiksi). Lisäksi tilastollisesti, jos B vastaa A: ta ja C vastaa B: tä, ei ole varmaa, että C vastaa myös A: ta. näin ollen, jos hoito A on viitehoito ja yksi osoittaa, että psykoterapia B vastaa A: ta, se sallii psykoterapian B: n tulla vertailuhoidoksi uuden psykoterapian C testiin. Esimerkiksi Steinert et al. (11) suoritti psykodynaamisen psykoterapian (PP) ekvivalenssia koskevan meta-analyysin olemassa olevan kultakannan (suurimman osan ajasta CBT) kanssa ja totesi ekvivalenssia tuettavan aikavälille -0,25 – +0,25. Ekvivalenssi ei kuitenkaan ole transitiivinen. Jos B (PP) vastaa kultastandardia A (eli CBT), se ei tarkoita, että B: tä voitaisiin käyttää kultastandardina uudelle käsittelylle C, koska B: n ja C: n vastaavuus ei tarkoita A: n ja C: n vastaavuutta. Tämä Transitiivisuus on tässä tapauksessa jopa ongelmallista, koska ekvivalenssirajassa havaittiin merkittäviä eroja (90%: n Ekvivalenssirajalla), jotka suosivat gold standardia PP: hen verrattuna, 1) kohdeoireiden (jälkihoito: g = -0, 158; k = 21) ja 2) yleisten psykiatristen oireiden (g = -0, 116; k = 15) osalta. Vaikka PP: n vastaavuutta CBT: hen kannatettiinkin, se ei tarkoita, että PP: llä olisi sama viiteasema kuin CBT: llä. Sen sijaan PP: n tulisi itsenäisesti läpäistä samat testit kuin kultakanta saadakseen saman statuksen (esim., useita korkealaatuisia riippumattomia kliinisiä tutkimuksia, joissa käytettiin lumelääkettä tai muita vaikuttavia vertailuaineita).
mitä tulee teoriaan / muutoksen mekanismeihin, CBT on (1) integroitu laajempaan valtavirtaiseen tiedonkäsittelyn paradigmaan, jossa eksplisiittisten tai implisiittisten kognitioiden Kausaalinen rooli tunteiden ja käyttäytymisen tuottamisessa on jo vakiintunut , (2) jatkuvasti kehittyvä sekä kumulatiivisen että kriittisen tutkimuksen perusteella (12) ja (3) integroitu tieteen laajempaan kuvaan (esim.kognitiivinen neurogenetiikka). Tällä hetkellä, ei ole muita psykologisia hoitoja enemmän tutkimusta tukea validoida niiden taustalla konstruktioita. Sen sijaan,jotkut psykologiset hoidot—erityisesti peräisin klassisen psykoanalyysin—eivät tue tai kiistanalainen suhteen taustalla konstruktioita, 1 kun taas toiset (esim., interpersonal psykoterapia) ovat alkava vaihe (13).
yhteenvetona voidaan todeta, että CBT hallitsee psykososiaalisia hoitoja koskevia kansainvälisiä ohjeita selkeän tutkimustukensa ansiosta, mikä tekee siitä monien sairauksien ensilinjan hoidon, kuten National Institute for Health and Care Excellence ’ s guidelines2 ja American Psychological Association ovat todenneet.3 tästä syystä CBT on todellakin psykoterapian alan kultakanta, sillä se on sisällytetty tärkeimpiin kliinisiin ohjeisiin sen tiukan empiirisen perustan perusteella eikä erilaisista poliittisista syistä, kuten jotkut kollegat näyttävät ehdottavan (1). Tästä huolimatta meidän on lisättävä, että vaikka CBT on tehokas/tehokas, siinä on vielä parantamisen varaa, sillä monissa tilanteissa on potilaita, jotka eivät reagoi CBT: hen ja/tai taudin uusiutumiseen. Vaikka monet ei-CBT-psykoterapiat ovat muuttuneet käytännössä vain vähän perustamisensa jälkeen, CBT on tutkimukseen perustuva kehittyvä psykoterapia (eli edistyksellinen tutkimusohjelma). Siksi ennustamme, että jatkuvat parannukset psykoterapiassa johtuvat CBT: stä, siirtäen alaa vähitellen kohti integratiivista tieteellistä psykoterapiaa.
