tohtori R. J. Schmidt, Mrpharms

Ray Sturgessin kiehtova kertomus puoskaroinnista (PJ, 24/31 joulukuu 2005, P795 PDF (130k)) tarjoaa monia esimerkkejä parannuskeinoista, jotka luottivat parantaviin ominaisuuksiinsa enemmän uskoon kuin farmakologiaan. Sallinette minun kiinnittää huomiota vielä yhteen lääkkeeseen, nimittäin tislattuun noitapähkinään, joka jatkaa huomaamattomasti asemaansa apteekkien hyllyillä.
Lloydin ja Lloydin mukaan 1 tislatun noitapähkinän oletetut hyveet keksittiin lääketeollisuudessa 1800-luvun lopulla, kun patentoitu valmiste alun perin otettiin käyttöön. Myöhemmin liquor hamamelidis (ei-patentoitu valmiste) otettiin farmakopean monografioiden kohteeksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta sitten se ilmeisesti hylättiin: valmiste esiintyi ehdotettujen poistojen luettelossa Yhdistyneen kuningaskunnan Farmakopeasta, koska sitä pidettiin ”vain heikkona alkoholiliuoksena”.2 pian sen jälkeen Yhdysvaltain Dispensatory (20.painos) totesi: ”tämä vesi on luultavasti otettu brittiläiseen farmakopeaan ja Yhdysvaltain farmakopeaan IX sen suuren kysynnän vuoksi, joka on kasvanut erään patentoidun lääkkeen laajoista mainoksista, ja sen yhdysvaltalaisissa perheissä yleisesti tunnustetun tarpeen vuoksi, joka vetoaa uskon psyykkiseen vaikutukseen. Koska hamameliksen kuoren parkkihappo ei tule tisleeseen, vesi on terapeuttisesti veden ja alkoholin seos, ja haihtuvaa öljyä on liian pienessä suhteessa, jotta sillä olisi terapeuttista arvoa.”3 kuitenkin tätä valmistetta suositellaan edelleen laajalti rauhoittavaksi, supistavaksi levitykseksi nyrjähdyksiin ja mustelmiin, verenostimeksi pieniin pinnallisiin haavoihin ja lievän ihoärsytyksen hoitoon. Mielenkiintoista on, että viina hamamelidiksen monografia ilmestyi Brittiläisessä Lääkekoodeksissa vuoteen 1973 asti.
tohtori Sturgessin havainto siitä, että puoskarilääkkeet näyttivät yleisesti luottavan alkoholipitoisuuteensa kaikessa toiminnassaan, joka niillä oli, näyttää pätevän myös tislattuun noitapähkinään.

Richard Schmidt
Barnoldswick, Lancashire

1. Lloyd JU, Lloyd JT. Historia hamamelis (witch hazel), ote ja tisle. Journal of the American Pharmaceutical Association 1935; 4: 220-4
2. Yhdistyneen kuningaskunnan farmakopean tarkistus. Britannian Lääkäriliiton terapeuttisen komitean raportti. Pharmaceutical Journal 1908; 81: 811-2
3. Remington JP, Wood HC, Sadtler SP, LaWall CH, Kraemer H, Anderson JF (editors). The Dispensatory of the United States of America(20. Philadelphia: JB Lippincott;1918