tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kahden Ei-ristiresistentin platinayhdisteen toksisuutta ja aktiivisuutta: oksaliplatiinin (l-OHP) ja sisplatiinin (CDDP) toksisuutta platinaa esikäsitelleillä munasarjasyöpäpotilailla. Solunsalpaajahoito koostui L-OHP: stä ja CDDP: stä, jotka annettiin peräkkäin 2 tunnin infuusioina 1.päivänä normaalilla suositusannoksellaan (oksaliplatiini 130 mg/m2, sisplatiini 100 mg/m2) 3 viikon välein. Annoksen pienentäminen (20-35%) suunniteltiin lähtötilanteen hematologisen ja munuaistilanteen mukaan, mutta L-OHP: n ja CDDP: n annossuhde säilyi aina 1, 3: ssa. Syklit toistettiin, kunnes tauti eteni tai hoito rajoitti toksisuutta. Syyskuusta 1992 marraskuuhun 1994 tähän salvage-ohjelmaan osallistui 25 potilasta, joilla oli esikäsitelty munasarjasyöpä. He olivat saaneet kolmen aiemman kemoterapialinjan (1-7) mediaanimäärän, joista yksi oli vähintään platinapohjainen. Aiemmin sisplatiinia oli annettu 22 potilaalle kokonaisannoksen mediaanina 600 mg/m2 (170-1175), kun taas 18 potilasta oli saanut karboplatiinia kokonaisannoksen mediaanina 1135 mg/m2 (200-2450). 9 potilasta oli myös saanut taksaaneja ja oli niille resistenttejä (paklitakseli, 6 potilasta, dosetakseli, 3 potilasta), kun taas muita potilaita ei katsottu kelpoisiksi samanaikaisesti käynnissä oleviin faasin II yhden lääkkeen taksaanitutkimuksiin. 13: lla ja 12 potilaalla katsottiin olevan platinaresistentti ja mahdollisesti herkkä sairaus Markmanin kriteerien mukaan. L-OHP/CDDP: tä annettiin 77 sykliä, joiden mediaani oli kolme sykliä/potilas (vaihteluväli 1-6) ja joiden toksisuutta voitiin arvioida. L-OHP/CDDP-yhdistelmän rajoittava toksisuus oli kumulatiivinen, sensorinen perifeerinen neuropatia, joka oli vaikea (> tai = asteen 3 CTC) yli kolmen hoitosyklin jälkeen, mutta korjaantui muutaman kuukauden kuluessa hoidon lopettamisesta. Asteen 3-4 (WHO: n asteikko) neutropeniaa ja trombopeniaa todettiin 35-40%: ssa hoitojaksoista, ja yksi neutropeeniseen hoitoon liittyvä kuolema (septinen sokki). 22 potilaalla, joilla oli mitattavissa oleva/arvioitavissa oleva sairaus, todettiin antitumoraalinen vaikutus. Kaksi täydellistä vastetta (CR) (8%) (yksi osoitettu histologisesti laparotomiassa (pCR)) ja 8 osittaista vastetta (PR) (32%), jolloin objektiivinen kokonaisvaste (Orr) oli 40% (95%: n luottamusväli, 21-61%) (intent to treat). Vasteen keston mediaani oli 4 kuukautta. Seitsemän vastetta havaittiin 12 mahdollisesti platinaherkän kasvaimen joukossa (58%, luottamusväli 95% 28-85%), kun taas objektiivinen vaste saavutettiin 3 / 13 platinaherkän potilaan joukossa (23%, luottamusväli 95% 5-54%). Nämä rohkaisevat tulokset ovat perusta uusille ensimmäisen ja toisen linjan yhdistelmähoitoohjelmille munasarjasyövän hoidossa.