mysteeriromaanin kirjoittaminen on haastavaa. Se vaatii tarkkaa juonenkulkua, luonnehdintaa ja jännityksen luomista. Tarina, joka aktiivisesti sitouttaa lukijat ratkaisemaan mysteeri (tai yrittää koota kerronnan langat) tarvitsee vähintään 7 elementtiä:
1: mysteeriromaanin kirjoittaminen? Käsityö vahva koukku
kaikki romaanit tarvitsevat tehokkaita koukkuja: lukijan pitäisi olla kiinnostunut paljastamaan enemmän ensimmäiseltä sivulta tai (vielä parempi) ensimmäiseltä riviltä. Koukku on tyypillisesti linja tai kuva, joka herättää uteliaisuutta ja kysymyksiä, jotka pitävät lukijat haluavat tietää enemmän.
jännityskirjailija Cheryl Kaye Tardif suosittelee ohjattavaksi tarinakoukkujen kirjoittamisen ”neljä ensimmäistä”: ensimmäinen virke, ensimmäinen kappale, ensimmäinen sivu ja ensimmäinen luku. Jokaisella tasolla kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Kysy tarinasi ensimmäisestä lauseesta:
- tarttuuko se lukijan mielenkiintoon kiusoittelemalla jotain lisähavaintoa?
- esittääkö se kysymyksen, johon lukija haluaa vahvasti vastauksen?
- sisältääkö se dramatiikkaa (uhkaava konflikti, menetys, jonkin sellaisen löytäminen, joka kääntää päähenkilösi maailman ylösalaisin)?
mysteerikirjailija Elmore Leonard kannatti kirjailija ja toimittaja William Dietrichin mukaan sitä, ettei säätä koskaan kuvailtaisi ensimmäisellä rivillä. Dietrich jatkaa kertomalla esimerkkejä upeista ensimmäisistä repliikeistä, jotka pilkkaavat Leonardin neuvoja. Esimerkiksi Dean Koontz kirjoitti:
” tiistai oli hieno Kalifornialainen päivä, täynnä auringonpaistetta ja lupauksia, kunnes Harry Lyon joutui ampumaan jonkun lounaalla.”(Dragon Tears)
Koontzin avaaja käyttää sään arkisia yksityiskohtia luodakseen kontrastia Harry Lyonin murhanhimoiseen tekoon. Tämä tekee siitä järkyttävämmän. Kohtele siis’ sääntöjä ’ varovaisesti. Tärkeintä on, että avausraita antaa tarinallesi salaperäisen sävyn ja tarttuu lukijan mielenkiintoon.
katsoessa ensimmäistä virkettä pidemmälle, ensimmäisen kappaleen pitäisi tuoda hieman enemmän tunnetta ja tunnelmaa sekä kiehtovaa asetelmaa ja / tai luonnetta. Ensimmäisessä luvussa kannattaa lyhyyttä. Jos lukija kokee joutuvansa kahlaamaan avauksen loppuun asti, tämä voi estää heitä jatkamasta.
2: Tee lukijasta ykkösetsivä
”pulmamysteeri” on alalaji, jossa lukija saa ratkaista tuntemattoman. Missään hyvässä mysteerissä lukijan on kuitenkin syytä jäädä kokoamaan tietoa. Luota lukijasi älykkyyteen: monet aloittelevat kirjoittajat olettavat, että heidän on pidettävä lukijaa kädestä koko ajan ja yli-selitettävä tarina, kun se tapahtuu. Jotta lukija olisi aktiivisemmin mukana mysteerin ratkaisemisessa, voi:
- jättää vihjeitä kaikkialle (kunhan ne eivät ole liian ilmeisiä).
- sisältävät valehtelijoiden ohella totuudenmukaisia hahmoja, jolloin lukijan päätettäväksi jää, kumman tieto vaikuttaa rehellisemmältä.
- on useita mahdollisia selityksiä. Murhamysteerissä se tarkoittaa useita epäilyttäviä hahmoja. Mysteeriseikkailussa se saattaa tarkoittaa sekä luonnollisia että yliluonnollisia mahdollisia syitä hahmon katoamiseen.
3: Something ’s fishy… käytä hämäystä
kaunokirjallisuudessa termi ”red herring” viittaa ”vihjeeseen tai tiedonmuruun, joka on tai on tarkoitettu harhaanjohtavaksi tai häiritseväksi:” (Oxford Dictionaries Online). Termi on lainattu tavasta kouluttaa koiria metsästämään kuivattujen silakoiden tuoksun avulla, joka muuttuu savustuksesta punaiseksi.
hämäystä voi sirotella pitkin romaaniasi, jotta lukija ei arvaisi syyllistä rikokseen tai selitystä katoamiselle liian aikaisin. Ne kärjistävät jännitettä ja jännitystä ja tekevät romaanista niittaavamman.
Agatha Christien menestysromaanissa And Then There were None kymmenen ihmistä päätyy saarelle ja kuolee yksi kerrallaan. Christie saa yhden jäljelle jääneistä hahmoista katoamaan, mikä saa seurueen muut jäsenet (ja lukijan) epäilemään kadonnutta hahmoa murhaajaksi, mutta lisää käänteitä on luvassa.
Punahilkka voi olla:
- hahmo, joka vaikuttaa epäilyttävämmältä tai rikoskumppaniltaan kuin todellisuudessa on.
- objekti, jolla näyttää olevan enemmän merkitystä kuin sillä lopulta on.
- tapahtuma, joka vaikuttaa kerronnan kannalta tärkeältä, mutta osoittautuu toissijaiseksi.
- erään konnan (lukijalle ja päähenkilölle tuntematon) asettama vihje lähettää tutkijat väärälle tutkintapolulle.
jännitysromaanissa on avainasemassa. Mikä muu voi lisätä lukijan uteliaisuutta ja odotusta?
4: Kirjoita jännää dialogia
dialogia, joka kuulostaa korvaan vakuuttavalta, on vaikea saada oikein. Jännittävä dialogi liikkuu ellipseinä ja puutteina; sanoo yhtä mutta tarkoittaa toista. Kahden hahmon välisessä keskustelussa voidaan luoda jännitystä:
- yhdellä puhujalla on valhe, joka antaa tietoa, joka on ristiriidassa sen kanssa, minkä lukija jo tietää todeksi.
- pyydä hahmoa sanomaan jotain outoa tai odottamatonta (David Lynchin kulttiklassikossa mysteeri-TV-sarjassa Twin Peaks hahmo sanoo tutkivalle etsiväagentille Dale Cooperille: ”pöllöt eivät ole sitä, miltä näyttävät.”
- on hahmo, joka salaa tietoja tai on yhteistyökyvytön kysyttäessä.
koska yllättävä käytös hämmentää meitä, käytä sitä lukijan ja hahmojesi harhauttamiseen. Hahmo, joka nauraa kesken keskustelun, apropos mitään, on utelias. Käytä vuoropuhelua oudoilla käänteillä, keskeytyksillä, uhkaavilla äänillä tai muilla elementeillä, jotka antavat lukijalle arvaamattomuuden tunteen.
osa sitä, mikä tekee mysteeriromaanista erittäin nielaisevan, on sen tunnelma ja tunnelma:
5: Luo salaperäinen tunnelma asetelmalla ja kuvailevalla kielellä
mysteeriromaanissa, kuten trillerissäkin, mieliala on merkittävä osa sitä, mikä heittää lukijan pää edellä fiktiiviseen maailmaasi. Tunnelmaan fiktiossa vaikuttavat tekijät ovat:
- asetelma: vanhassa katedraalissa saattaa olla pyhitetty, levollinen tunne, kun taas pimenevät metsät voivat olla uhkaavia tai aavemaisia.
- deskriptiivinen kieli: ole harkitseva valitsemiesi adjektiivien ja verbien suhteen. ”Hän kiirehti kapeaa polkua pitkin” luo kiireen tunteen ja tilan ahtauden tai klaustrofobian, jotka molemmat lisäävät jännittynyttä ja jännittävää ilmapiiriä.
- karakterisointi: se, mitä hahmot sanovat ja tekevät, miltä he näyttävät ja mitä he piilottelevat, kaikki myötävaikuttaa salaperäisen, epävarman tunnelman luomiseen.
hyvän mysteerin aineksia ovat rakenne sekä sisältö. Ei vain mitä tapahtuu, vaan miten se tempoilee tai missä kukin kohtaus nousee tai poistuu:
6: Structure your mystery novel ’ s chapters attentively
koska houkutus ja tuntemattoman pelko ovat hyvän mysteerikirjoituksen tukipilareita, on tärkeää jäsentää jokainen luku kehittyvien löytöjen ympärille asiantuntevasti. Vaikka koko romaanin makroasteikolla pitäisi olla nousevaa toimintaa, jokaisen luvun sisällä pitäisi olla myös nousevaa toimintaa sekä muutoksia tiedoissa ja tuntemattomissa.
luvun avauksissa voi:
- avaa lukusi keskellä tuntematonta asetelmaa
- avaa lukusi keskellä jännittynyttä tilannetta
- Aloita huomaamalla, että jokin aiemmin tosiksi luultu oli epätosi
nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten luvun voi tehdä niittaamalla alusta alkaen. Loppuluvut uusista löydöistä, jotka joko tuovat mysteerejä ratkovan hahmon(ratkovat hahmot) lähemmäs vastauksen löytämistä tai luovat uusia kysymyksiä. Tämä tönäisy kysymyksen Ja vastauksen välillä on suuren mysteeriromaanin ytimessä.
7: Tyydyttävä kliimaksi ja resoluutio
mysteeriromaani on tyypillisesti teleologisempi (’loppukeskeinen’) kuin toisen genren (kuten korkean fantasian) romaani. Mysteeriromaaneissa kaiken pitäisi rakentua tyydyttävään vastaukseen tärkeimpiin kysymyksiin ,kuten ’ kuka? Miksi? Mitä?”
Nancy Curteman esittää ratkaisevan seikan, että mysteeriromaanin lopun pitäisi tulla ” a-ha!’ hetki. Lukijan pitäisi voida mennä takaisin ja sanoa ”näin tämän tulevan” tai ”en nähnyt tämän tulevan, mutta se on täysin järkevää, kun otetaan huomioon x, y ja z”. Tappajan henkilöllisyyden, katoamisen syyn tai muun mystisen selityksen ei pitäisi tuntua itse hämäykseltä.
kirjoitettaessa mysteeriromaania ihanteellisesti loppusi:
- vastaa lukijoiden esittämiin tärkeisiin kysymyksiin
- paljastavat totuuksia henkilöhahmoista, joita väärin epäiltiin
- liittyvät selvästi alkuun
- jättää lukijalle halun lukea seuraava romaanisi
mysteeriromaanin kirjoittaminen vaatii, että kiinnität huomiota suuren mysteerikirjoituksen aineksiin: Vakuuttava juoni ja tunnelma, salaperäiset hahmot, lukijan aktiivinen osallistuminen ja paljon muuta. Jos olet valmis aloittamaan mystery novel, liittyä mysteeri / Thriller writers ’ ryhmä Nyt romaani.
