Jos ajattelet lammikkoetanoita lainkaan, et luultavasti pidä niitä karismaattisina, valistuneina tai käyttäytymistieteellisesti erillisinä. Ruotsalainen ekologi Johan Ahlgren on kuitenkin eri mieltä. Pienellä tönäisyllä-tässä tapauksessa pinseteillä-hän tutkii näitä alhaisia luontokappaleita saadakseen oivalluksia melko ylevään kysymykseen: Miksi meillä on persoonallisuus?
on vaikea kuvitella itseään ilman niitä ominaisuuksia ja oikkuja, jotka erottavat meidät, mutta olettaa hetken, että riippumatta tilanteesta me kaikki käyttäydyimme optimaalisella tavalla. Jos metsästämme savannilla, meillä on arkuutta pitää meidät turvassa saalistajilta, – mutta otamme tarpeeksi riskejä löytääksemme ravitsevinta ruokaa. Nykyaikaisessa vastineessa työskentelisimme kovasti toimistossa elättääksemme itsemme unohtamatta aikaa ja energiaa, jota tarvitaan puolison löytämiseen ja vaikuttamiseen. Silti käyttäytymisemme ei ole niin robottimaista, vaan ne kuuluvat jatkumoon.
Tämä on persoonallisuutta, ja se lisää jonkin verran arvaamattomuutta rodun säilymiseen ja lisääntymiseen. Lisäksi viime vuosikymmeninä tutkijat ovat havainneet, että myös muilla kuin ihmiseläimillä on persoonallisuus. Jotkut hedelmäkärpäset ovat jatkuvasti aggressiivisempia kuin toiset. Simpanssit voivat olla miellyttäviä tai vaikeita. Etanoita näyttää tulevan rohkeina ja ujoina lajikkeina.
testatakseen, mistä tämä mahtaa johtua, Ahlgren ja kollegat Lundin yliopistossa tallustelivat Lammille ja keräsivät pieniä banaaninmuotoisia munakapseleita, joiden sisällä oli vain etanavauvojen kiharat. Kolmen kuukauden ajan etanoiden kuoriutumisesta hän syötti niille spirulinaa ja salaattia. Sitten alkoi naputus. Hän pani 168 etanaa yksitellen petrimaljaan ja löi kevyesti niiden kuoria pinseteillä, kunnes ne piiloutuivat, oletettavasti peläten saalistajaa (kalaa, joka haluaa repiä ne pois kiviltä, esimerkiksi). Ahlgren ajoitti, kuinka kauan kullakin etanalla kesti työntää päänsä takaisin ulos. Ne, jotka nousivat uudelleen esiin 10 sekunnissa tai vähemmän, luokiteltiin rohkeiksi, kun taas 15 sekuntia tai enemmän tarkoitti ujoa.
seuraavaksi etanat istuivat vuorotellen Epson 2450-kuvaskannerin sängyllä. Kuvia niiden kuorista analysoitiin koon ja muodon perusteella. Rohkealla ryhmällä oli pyöreämmät ja paksummat kuoret, jotka kestivät paremmin murskaamista. Ujoilla kotiloilla oli kapeammat, ohuemmat kuoret.
”nörtti minussa innostui tosi paljon”, Ahlgren kertoo. Sitkeät kuoret pitäisivät etanat turvassa saalistajilta, mutta niiden rakentaminen vaatisi enemmän energiaa. Niiden kantajien on siis uskallettava lähteä etsimään ruokaa. Ohuet kuoret vaativat vähemmän energiaa, mutta jättävät kantajansa alttiimmiksi saalistajille, joten etanat arastelevat. ”Heillä on hitaampi elämänrytmi”, Ahlgren sanoo. ”Ne saattavat elää pidempään ja lisääntyä useammin kuin kerran.”Yksinkertaisesti sanottuna etanoiden persoonallisuudet kompensoivat fyysisiä rajoitteitaan.
tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun persoonallisuus on yhdistetty johonkin fyysiseen piirteeseen. Rohkeilla ruskeilla anoliliskoilla on hännät, jotka katkeavat vähemmällä voimalla kuin esimerkiksi ujommilla ikätovereillaan. Sopeutumisen ansiosta ne luultavasti pakenevat helpommin, kun niiden kimppuun hyökätään. Mutta jos Ahlgrenin johtopäätökset pitävät paikkansa, uusi tutkimus on ensimmäinen kerta, kun genetiikalla on yhteys. Tutkijat vetivät etanat kalattomista lammikoista, joissa ei ollut petoeläimiä, ja ruokkivat etanoita vastaavalla ruokavaliolla, joten kenelläkään ei ollut energiaetua. Ahlgrenin etanat ovat hänen mukaansa perineet persoonallisuutensa esi-isiltään.
Ahlgren ei esitä yksittäistä syytä persoonallisuudelle, mutta hänen työnsä tarjoaa oivalluksen pilkahduksia, jotka tekevät ilmiön tutkimisesta eläimissä niin jännittävää, sanoo Samuel Gosling, persoonallisuustutkija Texasin yliopistossa Austinissa. Ihmisillä on niin monimutkaisia käyttäytymismalleja,että vain yhden ominaisuuden eristäminen ja sen lähteen tunnistaminen on ollut haastavaa. Yksinkertaisempi käyttäytyminen mahdollistaa yksinkertaisemmat kysymykset,” niin perustavanlaatuisia kysymyksiä, joita emme ole kysyneet”, Gosling sanoo.
ajattele asiaa näin: etanat kestävät tönimisen, joten ihmisten ei tarvitse.
