st Lazarista ja Kosovon taistelusta kertovien postausten lisäyksenä palaan yhteen suosikkiromaaneistani. Draculassa on mielenkiintoinen, ohimenevä viittaus Kosovoon, jossa Stoker (tai ehkä kreivi?) ja Leonard Wolf tulkitsee mielestäni väärin Kosovon merkityksen Balkanin ortodoksisten kansojen keskuudessa. Herättävän myöhäisillan historiantuntinsa aikana kreivi sanoo Jonathan Harkerille (Bram Stoker, hehkutettu Dracula, toim. Leonard Wolf, illust. Sätty, s. 31.:

kuka iloisemmin kuin me kaikki neljä kansaa sai ”verisen miekan”, tai sen sotaisassa kutsussa parveili nopeammin kuninkaan mittapuulle? Milloin vapauduttiin kansakuntani suuresta häpeästä, Kassovan häpeästä, kun Valakkien ja Magyarien liput laskeutuivat puolikuun alle, kuka muu kuin oma rotuni, joka voivodina ylitti Tonavan ja löi turkkilaisen omalla maaperällään? Tämä oli todellakin Dracula!

minusta tuntuu, että on melko omituista Draculaa kutsua Kosovoa ”kansani suureksi häpeäksi”, kun serbit itse pitivät sitä joko kunniakkaana— ”kaikki oli pyhää ja kunniallista ja armollisen Jumalan hyväksymää”, sanovat runoilijat (qtd. Justinianuksen kirjassa ”Serbian pyhän ja Suuren Marttyyrin tsaari Lazarin elämä” Kosovon taistelun mysteeri ja merkitys, trans. Fr Todor Mika & Fr Stevan Scott , s. 39)—tai ainakin sopusoinnussa asioiden traagisuuden kanssa (per Simic). Valitettavasti ongelmaa pahentaa Wolfin huomautus, jossa hän siteeraa William Stearns Davisia toteamalla, että ”Kossovan taistelu oli osoittanut, ettei Balkanin kansalla ollut valtaa käännyttää tunkeilijoita Aasiasta” (qtd. teoksessa Stoker, s. 32, n.17). Tämä ei selvästikään ollut serbien käsitys taistelusta.