terveystarkastusten ja sairaalahoitojen yksilölliset analyysit

vertailua aikuisista, joilla oli ID (n = 7487) ja ilman (n = 6922) terveystarkastuksia on esitetty taulukossa 37. Vaikka näiden kahden ryhmän sukupuolijakauma oli sama (58% miehistä), terveystarkastuksessa ID: n saaneet aikuiset olivat huomattavasti vanhempia (keski-ikä 42, 6 vs. 39, 0 vuotta). Useampi kuin joka neljäs henkilötodistuksen terveystarkastuksella saanut AIKUINEN luokiteltiin vakavasti sairaaksi (27,2%) tai yhteisessä laitoksessa asuvaksi (25,6%). Nämä osuudet olivat paljon suuremmat kuin terveystarkastuksettomilla (12,9% ja 11,7%). Keskimääräinen seuranta-aika oli sama molemmissa ryhmissä .

sairaaloiden sisäänpääsymäärät (kaikki hätätapaukset, hätätapaukset ja valinnaiset) ennen terveystarkastusta ja sen jälkeen on esitetty taulukossa 38.. Neljä ryhmää esitetään: aikuiset, joilla on tunniste terveystarkastusten kanssa ja ilman niitä (käyttäen satunnaista indeksipäivää), ja kunkin ryhmän täsmäytetyt kontrollit. Ehdollisia Poisson-malleja käytettiin IRR: n estimointiin jaksolle ja vuorovaikutusvaikutuksille (katso Luku 2, tilastollinen analyysi). Tämä malli asennettiin ensin aikuisille, joilla on ID, terveystarkastus ja heidän kontrollinsa erikseen, ja siinä arvioitiin yksilöllinen muutos sairaalan sisäänpääsymäärässä sen jälkeen verrattuna ennen terveystarkastusta (tai indeksipäivämäärä). Yhdistetty malli aikuisista, joilla on henkilötodistus, ja kontrollit, joilla on tapausjakson välinen vuorovaikutus, antoivat sitten arvion terveystarkastusten (tai indeksipäivämäärien) vaikutuksesta henkilötodistuksen saaneiden aikuisten pääsymääriin, korjattuna mahdollisilla maahanpääsyn ajallisilla kehityssuuntauksilla. Tämän jälkeen toistettiin henkilöllisyystodistuksella varustettujen aikuisten käyttäminen ilman terveystarkastuksia ja heidän valvontaansa.

niillä 7487 aikuisella, joille tehtiin terveystarkastus, kaikki hätäpaikat nousivat 22% 145, 7-173, 2 vuosittain 1000 henkilöä kohti (IRR 1, 22, 95%: n luottamusväli 1, 11-1, 34). Sen sijaan heidän 46 408 täsmätyssä kontrollissaan kaikkien hätäpysäytysten osuus kasvoi 27%: lla, 58, 6: sta 70, 1: een (IRR 1, 27, 95%: n luottamusväli 1, 20-1, 34). Siksi yhdistetyssä Poisson-mallissa yhteisvaikutuksen terveystarkastusten vaikutuksille aikuisilla, joilla on ID, arvioidaan olevan < 1 (IRR 0, 96, 95%: n luottamusväli 0, 87-1, 07). Aikuisilla, joilla oli henkilöllisyystodistus ilman terveystarkastuksia, oli korkeampi yleinen sisäänpääsyprosentti (esim.186,0 vs. 145.7 vuosittain 1000 henkilöä kohti ennen indeksipäivää) ja jonkin verran myöhempää sisäänpääsyn nousua indeksipäivän jälkeen suhteessa heidän kontrolleihinsa (IRR 1, 05, 95% CI 0, 94-1, 17).

vaikka ACSCs: n hätätilanteet lisääntyivät terveystarkastuksen jälkeen myös niillä aikuisilla, joilla oli henkilöllisyystodistus terveystarkastuksen yhteydessä (52,4-59,3 1000 henkilöä kohti vuodessa), muutos oli pienempi kuin vertailuryhmässä (11% vs. 35%). Yhdistetty Poisson-malli tuotti tilastollisesti merkitsevän yhteisvaikutuksen (IRR 0, 82, 95% CI 0, 69-0.99), joka edustaa terveystarkastuksen jälkeisen sisäänpääsymäärän muutosta verrattuna tarkastuksiin. Tätä yhteisvaikutusvaikutusta ja suuntausta ei toistettu aikuisilla, joilla ei ollut ID: tä ilman terveystarkastusta (IRR 1, 11; 95%: n luottamusväli 0, 92-1, 36).

elektiivisten sairaaloiden vastaanotoilla arvioitu terveystarkastuksen jälkeinen tulos oli samanlainen aikuisilla, joilla oli ID terveystarkastusten ja verrokkien yhteydessä (IRR 0, 96, 95%: n luottamusväli 0, 87-1, 06). Oli jonkin verran näyttöä siitä, että valinnaisesti hyväksytyt aikuispotilaat, joilla ei ollut henkilöllisyystodistusta ilman terveystarkastusta, olivat osoittaneet muutoksen olevan vähäisempi verrattuna verrokkeihin (IRR 0, 90, 95%: n luottamusväli 0, 81-1.00) määritetyn indeksipäivän jälkeen.

teimme herkkyysanalyysejä käyttäen erilaista tilastollista mallintamismenetelmää, jossa verrattiin suoraan terveystarkastuksiin hyväksyttyjen aikuisten ja terveystarkastuksettomien aikuisten välisiä sisäänottojen muutoksia (katso Luku 2, tilastollinen analyysi). Malleissa otettiin huomioon näiden kahden verrattoman ryhmän väliset erot iän, sukupuolen ja samanaikaisen sairauden perusteella. Poisson-ja negatiiviset binomimallit tuottivat samanlaisia löydöksiä kuin aiempi lähestymistapamme. Esimerkiksi negatiivisissa binomimalleissa interaktiokertoimen IRRs-arvoja olivat kaikki hätäkäynnit (IRR 1, 04, 95% luottamusväli 0, 90-1, 19), Hätäkäynnit (IRR 0, 80, 95% luottamusväli 0, 66-0, 99) ja elektiiviset sisäänpääsyt (IRR 1, 03, 95% luottamusväli 0, 90-1, 17).

taulukossa 39 esitetään yhteenveto terveystarkastusten vaikutuksista päivystyspoliklinikalle yksilöllisten ominaisuuksien mukaan jaoteltuna sekä aikuisille, joilla on ID ilman terveystarkastuksia, että aikuisille, joilla on ID ilman terveystarkastuksia. Nämä ovat tapausjakson interaktiokertoimia ehdollisista Poisson-malleista, jotka on asennettu kuhunkin ryhmään erikseen. Downin syndroomaa sairastavilla aikuisilla havaittiin merkittävää kasvua terveystarkastuksissa verrattuna heidän populaatiokontrolleihinsa (IRR 1, 55, 95%: n luottamusväli 1, 15-2, 08). Tämä kasvu toistui kuitenkin Downin oireyhtymää sairastavilla aikuisilla ilman terveystarkastuksia (IRR 1.55) verrokkeihin verrattuna, mikä viittaa Downin oireyhtymää sairastavilla aikuisilla esiintyvään suuntaukseen. Sen sijaan vaikka terveystarkastukset liittyivät pienempään muutokseen kiireellisissä vastaanotoissa niillä aikuisilla, joilla oli vakava terveystarve, verrattuna heidän kontrolleihinsa (IRR 0, 80, 95%: n luottamusväli 0, 67-0.95), tätä suuntausta ei toistettu aikuisilla, joilla oli ID ilman terveystarkastuksia ja joilla oli vakavia terveystarpeita, vertailuryhmän potilaisiin verrattuna (IRR 1, 07, 95%: n luottamusväli 0, 85-1, 35). Tarkempi analyysi aikuisista, joilla on vakava terveystarve ja jotka saavat terveystarkastuksia, osoitti myös, että heidän ACSCs: n hätäpysäytykset vähenivät verrokkeihin verrattuna (IRR 0, 76, 95%: n luottamusväli 0, 56-1, 01).