Kemiallinen resistenssi

tämä artikkeli sisältää luettelon yleisistä viittauksista, mutta se jää suurelta osin vahvistamatta, koska siitä puuttuu riittävästi vastaavia inline-viittauksia. Auta parantamaan tätä artikkelia ottamalla käyttöön tarkempia lainauksia. (January 2011) (Learn how and when to remove this template message)

the chemical resistance of a material or surface can be determined in compliance with ISO 2812 Paints and lakes – Determination of resistance to liquids – Part 1: Immersion in liquids other than water (ISO 2812-1: 2007); saksankielinen versio EN ISO 2812-1:2007 or Part 4: Spotting methods (ISO 2812-4:2007); saksankielinen versio EN ISO 2812-4: 2007. Näiden menetelmien avulla materiaali tai pinta altistetaan merkitykselliselle kemikaalille pidemmän, määritellyn ajanjakson ajan, minkä jälkeen asianomainen alue tarkastetaan mikroskoopilla. Mahdollisia mahdollisia muutoksia ovat:

  • värjäytyminen
  • kiiltoasteen muutos
  • pehmeneminen
  • turvotus
  • pinnoitteen irtoaminen
  • rakkulat

määritetyn testijakson päätyttyä mahdolliset testinesteen jäämät poistetaan ja materiaalin pinta arvioidaan ja analysoidaan näkyvien muutosten varalta standardin DIN EN ISO 4628-1 to -5 mukaisesti. Mahdollisen regeneraatioajan määrittämiseksi arviointi tehdään kerran heti testinesteen poistamisen jälkeen ja uudelleen tunnin kuluttua. DIN EN ISO 4628-1-standardin mukaisesti seuraavat kriteerit on ryhmitelty luokkiin 0-5: vaurion määrä (N), vaurion koko (S) ja muutoksen voimakkuus (I). Myös muut havaitut muutokset on huomioitu. Arviointi tehdään seuraavasti:
”rakkulat, N2-S2” tai ”värjäytyminen, I1”

on myös otettava huomioon testinesteen pinnan pitoisuuden kasvu, joka johtuu kuivumisesta todellisessa puhdastilaympäristössä.Testimenettely osoittaa, onko materiaali tai pinta ”resistentti”, ”osittain resistentti” vai ”ei resistentti” tietylle kemikaalille tietyn ajanjakson aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.