kuuluisa karthagolainen suuri satama oli keinotekoinen suojeltu vesiallas. Antiikin aikana tämäntyyppisiä satamia kutsuttiin kreikan sanasta cothon (”juomalaiva”). Tämäntyyppisiä rakennelmia rakennettiin erityisesti foinikialaisten hallitsemiin maihin, kuten Sisiliaan tai Kyprokselle.
Karthagon Suursatama koostui suorakulmaisesta kauppasatamasta, joka oli yhdistetty sisäiseen vartioituun sotilassatamaan. Sataman suojeltu osa oli ympyränmuotoinen ja sitä ympäröi ulompi rakenteiden rengas, johon huoltoa vaativat Laivat telakoituivat. Veden keskellä oli saari, jonne myös Laivat rantautuivat. Satama varustettiin liukuhihnoilla, minkä jälkeen laivat päästettiin veteen.
satamassa oli luonnollisesti työpajoja ja varastoja, joissa säilytettiin airoja, takilaa, puuta tai kangasta. Lisäksi altaan keskellä olevalla saarella oli erityinen, korkeampi rakennelma, josta pääamiraali saattoi tarkkailla koko satamaa ja merta.
Appianus Aleksandriasta arvioi, että sataman sotilasosaan mahtui jopa 220 sotilasalusta. Molemmat satamat oli ympäröity ulkoseinällä, ja sataman pääsisäänkäynti voitiin hätätilanteessa tukkia rautaketjuilla.
Karthagon satama kuvaa Appianusta seuraavasti:
satamat olivat yhteydessä toisiinsa, ja mereltä oli seitsemän metriä leveä yhteinen sisäänkäynti, joka voitiin sulkea rautaketjuilla. Ensimmäinen satama oli kauppalaivoja, ja täällä kerättiin kaikenlaisia aluksia * puuttua. Toisen sataman sisällä oli saari, joka yhdessä itse sataman kanssa oli ympäröity korkeilla penkereillä. Pengerrykset olivat täynnä telakoita, joihin mahtui 220 alusta. Heidän yläpuolellaan oli lehtiä, joissa oli heidän varusteitaan ja huonekalujaan. Kunkin laiturin edessä oli kaksi joonialaista pylvästä, jotka antoivat vaikutelman jatkuvasta portiikista sekä satamaan että saareen. Saarelle rakennettiin amiraalin talo, josta trum – Pietari antoi signaaleja, airut antoi käskyjä ja amiraali itse sivuutti kaiken. Saari sijaitsi lähellä sataman sisäänkäyntiä ja nousi huomattavan korkealle, niin että amiraali saattoi tarkkailla, mitä merellä tapahtui, kun taas vesitse lähestyvät eivät saaneet selvää kuvaa siitä, mitä sisällä tapahtui. Edes saapuvat kauppiaat eivät voineet nähdä satamia, sillä niiden ympärillä oli kaksinkertainen muuri, ja niissä oli portit, joiden kautta kauppalaivat saattoivat kulkea ensimmäisestä satamasta kaupunkiin kulkematta telakoiden läpi. Tällainen oli Karthagon ilmestys tuohon aikaan.
– Appian Aleksandrialainen, Rooman historia, VIII 96