2007 koulut Wikipedian valinta. Aiheeseen liittyviä aiheita: Ison-Britannian Maantiede

vaihtoehtoinen merkitys: Kalifornian Kanaalisaaret

Kanaalisaaret on ryhmä Brittiläisriippuvaisia saaria Ranskan Normandian rannikolla Englannin kanaalissa. Ne käsittävät kaksi erillistä valtiota: Guernseyn ja Jerseyn hallintoalueen, ja niissä on yhteensä noin 160 000 asukasta.

Maantiede

Kanaalisaarten asuttuja saaria ovat Jersey, Guernsey, Alderney, Sark, Herm (pääsaaret); jethou, Brecqhou (brechou) ja lihou. Jerseyä lukuun ottamatta kaikki nämä kuuluvat Guernseyn Voutikuntaan, mutta Minquiers ja Ecréhous sekä Les Dirouilles ja Les Pierres de Lecq (Paternosterit), asumattomat saariryhmät, kuuluvat Jerseyn Voutikuntaan. Burhou ja kasetit makaavat Alderneyn luona. Yleensä suuremmilla saarilla on-ey-pääte ja pienemmillä-hou-pääte; tämän uskotaan olevan peräisin vanhoilta norjalaisilta ey: ltä ja holmrilta.

Jerseyn eteläpuolella sijaitsevia Chausey-saaria ei yleensä sisällytetä Kanaalisaarten maantieteelliseen määritelmään, vaan niitä kutsutaan toisinaan englannin kielessä ”Ranskan kanaalisaariksi” niiden Ranskan toimivallan vuoksi. Ne liitettiin historiallisesti Normandian herttuakuntaan, mutta ne kuuluvat manner-Normandian ohella Ranskan alueeseen eivätkä kuulu britteinsaariin tai poliittisessa mielessä Kanaalisaariin. Ne ovat osa Granvillen ( Manchen) kuntaa, ja vaikka ne ovat ranskalaisten matkailijoiden suosiossa, Kanaalisaarelaiset käyvät niissä harvoin, koska muilta saarilta ei ole suoria liikenneyhteyksiä.

virallisesti Kanaalisaarten ranskaksi (katso Jersey Legal French) saarista käytetään nimitystä ”Îles de la Manche”, kun taas Ranskassa nimitystä ”Îles anglo-normandes” (Anglo-normandes isles) käytetään Englannin ”Kanaalisaarista” erotuksena Englannin kanaalin muista saarista. Chauseystä käytetään nimitystä ”Île normande” (erotuksena Anglo-normandesta). Myös ”Îles Normandes” ja ”Archipel Normand” on historiallisesti käytetty Kanaalisaarten ranskan kielessä tarkoittamaan saaria kokonaisuudessaan.

hyvin suuri vuoroveden vaihtelu muodostaa saaria ympäröivän ympäristön kannalta rikkaan vuorovesivyöhykkeen.

historia

saaret liitettiin Normandian herttuakuntaan vuonna 933. Vuonna 1066 herttua Vilhelm Valloittaja hyökkäsi ja valloitti Englannin ja hänestä tuli Englannin monarkki. Vuodesta 1204 lähtien manner-Normandian hallitsijan muiden maiden menettäminen on merkinnyt sitä, että Kanaalisaaret ovat olleet kruunun erillisinä omaisuuksina.

Vouteja on hallinnoitu erillään toisistaan 1200-luvun lopulta lähtien, ja vaikka saariin tutustumattomat usein olettavat muodostavansa yhden poliittisen yksikön, ovat yhteiset instituutiot pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Näillä kahdella Voutikunnalla ei ole yhteisiä lakeja, ei yhteisiä vaaleja eikä yhteistä edustajistoa (vaikka niiden poliitikot konsultoivatkin säännöllisesti). Ei ole yhteistä sanomalehteä tai radioasemaa, vaan yhteinen televisioasema, ITV Channel Television.

saaret saivat kaupallisia ja poliittisia intressejä Pohjois-Amerikan siirtomaista. Saarelaiset sekaantuivat Newfoundlandin kalastukseen 1600-luvulla. Tunnustuksena kaikesta avusta, jota hän sai maanpaossa Jerseyssä 1640-luvulla, Kaarle II antoi George Carteretille, Voutille ja kuvernöörille, suuren maa-avustuksen Amerikan siirtomaissa, jotka hän nopeasti nimesi New jerseyksi, joka nyt on osa Amerikan Yhdysvaltoja. Guernseyläinen Edmund Andros oli varhainen siirtomaakuvernööri Pohjois-Amerikassa ja lyhytikäisen Uuden-Englannin Dominion johtaja.

toisen maailmansodan aikana saaret olivat ainoa osa Brittiläistä imperiumia, jonka Saksa miehitti (lukuun ottamatta sitä osaa Egyptistä, jonka Afrika korpit miehittivät toisen El Alameinin taistelun aikaan). Natsimiehitys 1940-1945 oli ankara, sillä joitakin saaren asukkaita vietiin orjatyövoimaksi mantereelle; alkuperäisasukkaita lähetettiin keskitysleireille; partisaanien vastarintaa ja kostoa; syytöksiä yhteistyöstä; ja orjatyövoimaa (etupäässä venäläisiä ja itäeurooppalaisia) tuotiin saarille rakentamaan linnoituksia. Kuninkaallinen laivasto saartoi saaret ajoittain erityisesti Manner-Normandian vapauttamisen jälkeen vuonna 1944. Tiiviit neuvottelut johtivat jonkin verran Punaisen Ristin humanitaariseen apuun, mutta Saksan viisi vuotta kestäneen miehityksen aikana nähtiin huomattavaa nälkää ja puutetta.

politiikka

Kanaalisaaret jakautuvat kahteen erilliseen itsehallintoalueeseen. Sekä Guernseyn että Jerseyn hallintoalueet ovat Britannian kruunun alaisia alueita, mutta kumpikaan ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. He ovat olleet osa Normandian herttuakuntaa 900-luvulta lähtien, ja kuningatar Elisabet II: een viitataan usein hänen perinteisellä ja tavanomaisella Normandian herttuan arvonimellään. Pariisin sopimuksen (1259) mukaan hän ei kuitenkaan ole perustuslaillisesti herttua, vaan hallitsee oikeuksissaan kuningattarena. Tästä huolimatta monarkistit ovat paikallisia ylpeydenaiheita, jos he kohtelevat tilannetta toisin.virallisilla illallisilla nostetaan uskollinen malja ”Herttuallemme kuningattarelle” eikä ”hänen Majesteetilleen, kuningattarelle”, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kanaalisaarilla ei ole edustusta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa, ja jokaisella saarella on oma ensisijainen lainsäädäntöelin, joka tunnetaan nimillä Guernseyn ja Jerseyn osavaltiot, Päävetoomuksinaan Sark ja Alderneyn osavaltiot. Valtioiden säätämät lait saavat kuningattarelta neuvostossa kuninkaallisen hyväksynnän, josta saarten hallitukset ovat vastuussa.

hallintojärjestelmät ovat peräisin normannien ajoilta, mikä selittää normannien ”États” – tai ”säädyt” (eli kruunu, kirkko ja kansa) johdettujen lainsäätäjien, valtioiden nimet. Valtiot ovat kehittyneet vuosisatojen kuluessa demokraattisiksi parlamenteiksi.

vouti on Voutilaisen hallinnoima alue. Jokaisen voutikunnan vouti on siviilipäällikkö, valtioiden johtava virkailija ja myös oikeuslaitoksen johtaja.

vuonna 2001 vastuu Kanaalisaarten (yhdessä Mansaaren kanssa) ja kruunun välisistä yhteyksistä siirtyi sisäministeriöltä lordikanslerin osastolle, jonka korvasi vuonna 2003 Perustuslakiasioiden osasto.

lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin säädökset voidaan neuvoston määräyksellä ulottaa koskemaan mitä tahansa Kanaalisaaria (jolloin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus saa lopullisen vastuun saarten hyvästä hallinnosta). Perustuslakisopimuksessa tämä tehdään vain Saarivaltakuntien pyynnöstä, ja siitä on tullut harvinainen vaihtoehto, sillä saarilla on nykyään yleensä parempi hyväksyä paikallisia versioita laeista, joilla pannaan täytäntöön kansainväliset sopimukset.

kruunulle (eli Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle) varatut asiat rajoittuvat puolustukseen, kansalaisuuteen ja diplomaattiseen edustukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan tekemät sopimukset eivät sido saaria (elleivät ne sitä Pyydä), ja ne voivat erikseen tehdä sopimuksia ulkomaisten hallitusten kanssa (lukuun ottamatta kruunulle varattuja asioita). Yhdistynyt kuningaskunta myönsi 1900-luvun lopussa, että saaret voivat luoda suoria poliittisia (ei-diplomaattisia) yhteyksiä ulkomaisiin hallituksiin välttääkseen tilanteen, jossa Britannian Suurlähetystöt olivat velvollisia välittämään tietoja hallintoelinten hallituksilta, jotka olivat ristiriidassa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen politiikan kanssa.

saaret eivät kuulu Euroopan unioniin, vaan ne ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen pöytäkirjan N: o 3 mukaan osa Euroopan yhteisön tullialuetta.

saarelaiset ovat täysin Britannian kansalaisia, mutta kaikki eivät ole Euroopan kansalaisia. Jokainen Ison-Britannian kansalainen, joka hakee passia Jerseystä tai Guernseystä, saa passin, jossa on sanat ”British Islands, Bailiwick of Jersey” tai ”British Islands, Bailiwick of Guernsey”. Pöytäkirjan N: o 3 määräysten mukaan Kanaalisaarelaiset, joilla ei ole läheistä yhteyttä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (yksikään vanhempi tai isovanhempi Yhdistyneestä kuningaskunnasta, eivätkä ole koskaan asuneet Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa 5 vuoden aikana), eivät automaattisesti hyödy vapaata liikkuvuutta EU: ssa koskevista EU: n säännöksistä, joten heidän passinsa saavat tätä koskevan vahvistuksen. Tämä koskee vain vähemmistöä saarelaisista.

vuoden 1978 Tulkintalain mukaan Kanaalisaaret katsotaan osaksi Britteinsaaria, eikä niitä tule sekoittaa Britteinsaariin.

molemmat Voutilaiset kuuluvat brittiläis-irlantilaiseen neuvostoon, ja Jèrriais ja Dgèrnésiais ovat tunnustettuja saarten alueellisia kieliä.

tuomioistuimet ovat erillisiä (erillisiä hovioikeuksia on ollut vuodesta 1961). Normannilain lakiperintöön kuuluu muun muassa Clameur de Haro.

talous

matkailu on pienten saarten pääelinkeino (jossa on jonkin verran maataloutta). Jersey ja Guernsey ovat 1960-luvulta lähtien tukeutuneet rahoituspalveluihin. Guernseyn puutarha-ja kasvihuonetoiminta on ollut merkittävämpää kuin Jerseyssä, ja Guernsey on säilyttänyt kevyen teollisuuden suuremman osuuden taloudestaan kuin Jersey. Jerseyn talous on 1980-luvulta lähtien ollut huomattavasti riippuvaisempi rahoituksesta.

molemmat Voutilaiset laskevat liikkeeseen omat setelinsä ja kolikkonsa, jotka liikkuvat vapaasti kaikilla saarilla Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin keskuspankin sekä Skotlannin setelien rinnalla. Katso: Guernsey pound ja Jersey pound

Transport and communications

vuodesta 1969 lähtien Jersey ja Guernsey ovat toimineet postihallinnossa Yhdistyneen kuningaskunnan Royal Mailista riippumattomasti, ja niillä on omat postimerkit, joita voidaan käyttää vain postimaksuihin niiden hallintoalueilla. Yhdistyneen kuningaskunnan postimerkit eivät ole enää voimassa, mutta saarille ja Mansaarelle menevää postia kohdellaan edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan sisämaana. Kuitenkin vasta 1990-luvun alussa Saaret liittyivät Britannian postinumerojärjestelmään, Jerseyn postinumeroihin, joissa käytetään nimikirjaimia JE ja Guernseyn postinumeroihin GY.

Jersey hoiti aina omat puhelinpalvelunsa riippumatta Britannian yleisestä postilaitoksesta, mutta Guernsey perusti omat puhelinpalvelunsa vasta vuonna 1969. Molemmat saaret kuuluvat edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan puhelinnumerointisuunnitelmaan, mutta Ofcom ei ole vastuussa saarten sääntely-ja toimilupakysymyksistä.

Kanaalisaarilla on Internetissä omat Maakoodit ylätason verkkotunnukset ( ccTLDs), joita hallinnoi yksi Alderneyssä toimiva Rekisteri. CcTLDs on. gg Guernseyn Hallintoalueille (mukaan lukien Alderney ja Sark) ja .je Jerseyn Voutikunnan puolesta. Siellä oli todettu aikomus tämän rekisterin ottaa käyttöön verkkotunnuksen Alderney (.ay), mutta näin ei ole tapahtunut.

Alderneyllä on suuri ja kasvava Internet-rahapeliteollisuus.

jokaisella kolmesta suurimmasta saaresta on erillinen ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmä:

• Guernsey (GBG) – pelkkä numero, enintään viisi numeroa;
• Jersey (GBJ) – J, jota seuraa enintään seitsemän numeroa (myös JSY vanity-kilvet annetaan);
• Alderney (GBA) – AY, jota seuraa enintään viisi numeroa (neljä numeroa on eniten käytetty, koska tarpeettomat numerot annetaan uudelleen).

Sarkissa – jossa suurin osa moottoriliikenteestä on kielletty – saaren harvoissa ajoneuvoissa (lähes kaikissa traktoreissa) ei ole rekisterikilpiä.

nimet, joita käytettiin kanaalin ylittävistä lautoista, jotka liikennöivät postireittiä saarten ja Weymouthin välillä Etelä-Englannissa 1960-luvulla, otettiin saarten suosituista latinankielisistä nimistä ”Caesarea” Jerseylle, ”Sarnia” Guernseylle ja ”Riduna” Alderneylle.

kulttuuri

kulttuurisesti normannien kieli vallitsi saarilla 1800-luvulle asti, jolloin englanninkielisten uudisasukkaiden vaikutusvallan kasvu ja helpommat liikenneyhteydet johtivat anglisaatioon.

Victor Hugo vietti useita vuosia maanpaossa, ensin Jerseyssä ja sitten Guernseyssä, jossa hän kirjoitti ”Les Misérables” – teoksen. Guernseyhin sijoittuu myös Hugon myöhempi romaani Les Travailleurs De La Mer (meren Uurastajat). Guernseyläismies esiintyy myös Herman Melvillen elokuvassa Moby Dick.

vuosittaista ”murattia”, saarten välistä jalkapallo-ottelua, pidetään vuoden urheilutapahtumana – vaikka se ei televisiolähetysten ansiosta enää houkuttele 1900-luvulla saarten välillä matkustaneita katsojia.

Kanaalisaaren urheilijat kilpailevat Kansainyhteisön kisoissa omista saaristaan, ja saaret ovat olleet innokkaita Saarikisojen kannattajia. Ammunta on suosittu urheilulaji-saarelaiset ovat voittaneet Kansainyhteisön mitaleita tällä alalla.

Guernseyn perinteinen väri urheilu-ja muihin tarkoituksiin on vihreä ja pelipaitojen punainen.

pääsaarelaisilla on perinteiset eläinten lempinimet:

• Guernsey: les ânes (’aasit’ ranskaksi ja jèrriais ’ ksi) – Pyhän jyrkkyys. Pietarin sataman kaduilla tarvittiin kuormajuhtia, mutta Guernseyläiset väittävät sen myös symboloivan heidän luonteenlujuuttaan – jonka Jerseyläiset perinteisesti tulkitsevat stubborneksi.
• Jersey: crapauds (’rupikonnat’ ranskaksi ja Jèrriais ’ ksi) – Jerseyssä on rupikonnia ja käärmeitä, joita Guernseyltä puuttuu.
• Sark: corbinit (’varikset’ Sercquiais ’ssa, Dgèrnésiais’ ssa ja Jèrriais ’ ssa) – variksia saattoi nähdä mereltä saaren rannikoilla.
• Alderney: lapins (’kanit’) – saari on tunnettu warreneistaan.

kristinusko tuotiin saarille 600-luvun tienoilla; perimätiedon mukaan Jerseyn evankelisoi Pyhä Helier, Guernseyn Pyhä Samson Dolilainen ja muita pienempiä saaria asuttivat eri aikoina kelttiläisen kristinuskon säikeitä edustavat luostariyhteisöt. Uskonpuhdistuksessa saaret muuttuivat Kalvinistisiksi Genevessä julkaistujen ranskankielisten pamflettien tulvan vaikutuksesta. Anglikaanisuus otettiin käyttöön 1600-luvulla, mutta ei-konformistinen suuntaus nousi uudelleen esiin Metodismin voimakkaan omaksumisen myötä. Pitkäaikaisten katolisten yhteisöjen läsnäolo Ranskasta ja kausityöntekijöiden läsnäolo Bretagnesta ja Normandiasta lisäsivät uskontokuntien sekamelskaa väestön keskuudessa.

muut Englannin kanaalin saaret

muissa Englannin kanaalin osissa on muitakin saaria, jotka eivät perinteisesti kuulu Kanaalisaarten ryhmään. Näitä ovat muun muassa Ouessant / Ushant, Bréhat, Île de Batz ja Îles Saint-Marcouf (Ranskan lainkäyttöalueella) sekä Isle of Wight ja Isles of Scilly (Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttöalueella).