Kameleonttiköynnös: ainoa kasvi, joka muuttaa isäntäkasveja lähellään

eläinkunta on täynnä muodonmuuttajia, jotka ovat oppineet, että selviytyäkseen niiden on näytettävä erilaisilta tai peitettävä ulkonäkönsä kokonaan. Kaikki ovat kuulleet kameleontista, erillisestä liskolajista, jolla on kyky vaihtaa väriä ja sulautua helposti ympäristöönsä. Hän ei ole kuitenkaan yksin, eikä suoraan sanottuna edes kaikkein mielenkiintoisin. Matkiminen on mielestäni luovempi evoluutiopolku. Esimerkiksi haukkamajavan toukka muuttuu käärmettä muistuttavaksi pelottaakseen saalistajat pois. Entä matkiminen ja naamioituminen yhdessä? On jotain vielä parempaa.

kameloen_vine
pikkukuvat: normaalit Boquila trifoliolatan lehdet. Vasemmassa ja oikeassa kuvassa vilppi (punainen) ja isäntä (sininen) leafs. Kuva: Cell

Meet Boquila trifoliolata – Chilestä ja Argentiinasta kotoisin oleva köynnös, jonka biologit löysivät ja kuvailivat vasta äskettäin. Tämä merkittävä viiniköynnös ei ole minkään muun kasvin kaltainen, ja se erottuu siitä ovelalla kyvyllään muovata lehtensä niiden isäntäkasvien lehtien ympärille, jotka kasvavat lähellä sen oksia. Katso yllä oleva kuva ja valmistaudu hämmästymään. Siniset nuolet osoittavat isäntäkasvin, kun taas punaiset nuolet osoittavat B. trifoliolatan.

näet köynnöksen lehtien muuttuvan muodoltaan, väritykseltään, kooltaan ja suuntautumiseltaan isäntäkasvin vaikutuksesta. Toisessa kuvassa köynnöslehti kasvaa 10-kertaiseksi normaaliin kokoonsa nähden muistuttaakseen isäntälehtiä. Tutkijoiden mukaan B. trifoliolata on ehkä sopeutunut tähän kykyyn välttää kasvinsyöjien syömä. On kuitenkin epäselvää, miten köynnös osaa matkia lähialueensa puita. Se voi pystyä poimimaan kemiallisia hajuja tai mikrobit voivat kuljettaa geenejä aktivoivia signaaleja huijarin ja isännän välillä, tutkijat arvelevat.

siinä missä muut kasvit tai eläimet matkivat yhtä isäntää, tämä hämmästyttävä kasvi pystyy tekemään niin usealle isännälle. Tätä kykyä kutsutaan polymorfismiksi, ja B. trifoliolata on toistaiseksi ainoa kasvi maailmassa, jonka tiedetään pystyvän siihen.

löydökset raportoitiin Cell-lehdessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.