hänen vanhin velipuolensa Pippin kyttyräselkä oli lähetetty Prümin luostariin vuonna 792 osallistuttuaan kapinaan heidän isäänsä Kaarle Suurta vastaan. Hänen nuoremmista veljistään Carloman (nimi Pippin) ja Ludvig Hurskas nimitettiin Italian ja Akvitanian alikuninkaiksi.

Kaarle keskittyi lähinnä bretoneihin, joiden rajan hän jakoi ja jotka kapinoivat ainakin kahteen otteeseen ja joutuivat helposti kukistetuiksi, mutta hänet lähetettiin myös useaan otteeseen sakseja vastaan. Kaarlen isä kuitenkin eli häntä kauemmin, ja koko valtakunta meni näin hänen nuoremmalle veljelleen Ludvig hurskaalle, Pippinin myös kuoltua.

vuoden 789 tienoilla Kaarle Suuri ehdotti, että Kaarle nuorempi menisi naimisiin Offan tyttären Ælfflædin kanssa. Offa vaati, että avioliitto voisi jatkua vain, jos Kaarle Suuren tytär Bertha olisi naimisissa Offan pojan Ecgfrithin kanssa. Kaarle Suuri loukkaantui, katkaisi yhteyden ja sulki satamansa englantilaisilta kauppiailta. Lopulta normaalit suhteet saatiin palautettua ja satamat avattiin uudelleen. Vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 796, Kaarle Suuri ja Offa solmivat Englannin historian ensimmäisen tunnetun kauppasopimuksen.

hänen isänsä yhdisti Kaarlen Francian ja Saksin hallitukseen vuonna 790 ja asetti hänet Ducatus Cenomannicuksen (joka vastaa myöhempää Mainen herttuakuntaa) hallitsijaksi kuninkaan arvonimellä. Kaarle kruunattiin frankkien kuninkaaksi Roomassa 25. joulukuuta 800, samana päivänä kun hänen isänsä kruunattiin keisariksi.

hän surmasi Sorbian herttua Miliduchin ja slaavilaisen Knezin Nussiton (Nessyta) lähellä nykyistä Weißenfelsiä frankkien sotaretkellä vuonna 806.

4.joulukuuta 811 Baijerissa Kaarle sai aivohalvauksen ja kuoli. Hän ei jättänyt lapsia. Ranskan tapauksessa Kaarle fiktioidaan Charlotiksi.