(1939 -)
Adobe Systems, Inc.

Overview

tohtori Charles M. Geschke oli perustamassa Adobe Systems, Inc. vuonna 1982 John Warnockin kanssa. Hän toimi yhtiön hallituksen toisena puheenjohtajana ja toimitusjohtajana vuoteen 2000, jolloin jäi eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä. Hän säilyttää paikkansa puheenjohtajana. Geschke ja Warnock loivat miljardiluokan ohjelmistobisneksen, joka perustui kouralliseen erittäin innovatiivisia ja menestyneitä tuotteita, kuten Adobe Acrobatiin, Photoshopiin ja Pagemakeriin.

henkilökohtainen elämä

valokuvakaivertajan poika Chuck Geschke kasvoi Clevelandissa, Ohiossa, kävi lapsena katolista koulua ja vietti kolme ja puoli vuotta jesuiittaseminaarissa opiskellen papiksi. Lopulta päättää luopua pappeus, hän kirjoilla Xavier University, jossa hän sai kandidaatin tutkinto klassikoita ja maisterin tutkinto matematiikassa. Hän suoritti tietojenkäsittelytieteen tohtorin tutkinnon Carnegie Mellon-yliopistossa. Geschke on saanut ansioistaan kunnianosoituksia lukuisilta järjestöiltä, kuten Association for Computing Machinery, Carnegie Mellon University, National Computer Graphics Association ja Rochester Institute of Technology. Hän on jäsenenä National Academy of Engineering ja hallitus–yliopisto Industry Research Roundtable National Academy of Sciences. Hän on myös San Franciscon sinfoniaorkesterin johtokunnan jäsen. Geschke toimii Carnegie Mellon-yliopiston ja Princetonin yliopiston tietokoneasiain neuvottelukunnissa ja on San Franciscon yliopiston johtokunnan jäsen. Vuonna 1996 hän liittyi Rambus, Inc: n hallitukseen., joka tuottaa nopeaa muistiliitäntätekniikkaa. Hän on myös PointCast, Inc: n hallituksen jäsen.

Geschke meni naimisiin vaimonsa Nanin kanssa vuonna 1964, ja pariskunta, jolla on kolme lasta, asuu Los Altosissa Kaliforniassa, jossa he ovat asuneet vuodesta 1972. Toukokuussa 1992 Geschke kidnapattiin aseella uhaten Adoben pääkonttorin parkkipaikalta, sidottiin silmät ja vietiin taloon Hollisterissa Kaliforniassa. Viisi päivää myöhemmin liittovaltion keskusrikospoliisi FBI löysi Geschken vahingoittumattomana; lunnaita vaatineet sieppaajat pidätettiin, tuomittiin ja tuomittiin.

uran yksityiskohdat

Geschke aloitti uransa tutkijana ja tutkijana Xeroxin Palo Alto-tutkimuskeskuksen tietojenkäsittelytieteiden laboratoriossa. Vuonna 1980 hän oli mukana perustamassa Xeroxin Imaging Sciences-laboratoriota ja hänestä tuli samalla paikalla sijaitsevan laboratorion johtaja. Hänen tehtävänsä keskittyivät tietojenkäsittelytieteen, grafiikan, kuvankäsittelyn ja optiikan tutkimustoiminnan valvomiseen ja johtamiseen. Vuonna 1982 hän ja Xeroxille interaktiivista grafiikkatutkimusta johtanut John Warnock turhautuivat siihen, että heidän innovaatioitaan ja tutkimustaan oli vaikea siirtää laboratorion ulkopuolelle ja tuotantoon. Kaksikko päätti lähteä omille teilleen; he erosivat Xeroxista ja perustivat uuden yrityksen, Adobe Systems, Inc., joka on nimetty heidän kotinsa ohi virtaavan puron mukaan Los Altosissa, Kaliforniassa.

menestys ei kestänyt kauan. Ensimmäinen Adobe Systemsin markkinoima tuote oli PostScript, vallankumouksellinen, monimutkainen tietokonekieli, joka lähetti tulostimelle tai muulle tulostuslaitteelle tietoja sähköisen asiakirjan ulkonäöstä. PostScript-ominaisuuksien ansiosta erittäin yksityiskohtaisia, ammattimaisia dokumentteja voidaan helposti luoda henkilökohtaisen tietokoneen ja lasertulostimen avulla. Korkealuokkaiset grafiikat voitaisiin sekoittaa yhdellä sivulla olevaan muotoiltuun tekstiin, mikä on poikkeuksellinen etu esimerkiksi mainostoimistoille. Pohjimmiltaan, PostScript esitteli Ikä työpöytäjulkaisu.

vuonna 1984, vain kaksi vuotta yhtiönsä perustamisen jälkeen, Geschke ja Warnock raportoivat Adoben tuottaneen 1,7 miljoonaa dollaria. Seuraavana vuonna he keräsivät huomiota Apple Computer, Inc., joka osti 19 prosentin osuuden Adobesta ja aloitti PostScriptin pakkaamisen LaserWriter-tulostimellaan auttaen Applen Macintoshia rynnimään markkinoille graafisen suunnittelun johtavana tietokoneena. Vuonna 1986 Adobe teki yhteistyötä Texas Instruments, Inc., sisällyttääkseen PostScript-Sovellukset kahteen lasertulostimeensa, jotka olivat ensimmäisiä, jotka tarjosivat PostScript–ominaisuuksia IBM-yhteensopiville henkilökohtaisille tietokoneille.

nopean menestyksen seurauksena Adobe laajeni nopeasti; henkilökunnan määrä kaksinkertaistui 27: stä 54: ään vuosina 1984-1985 (ja paisui 3 000: een vuoteen 2001 mennessä). Vuoden 1986 loppuun mennessä Postscriptistä oli tullut korvaamaton työkalu työpöytäjulkaisun yksinkertaistamisessa ja kustannusten vähentämisessä perinteisistä ladontamenetelmistä. PostScriptiin kerääntyi mainostoimistojen lisäksi myös yrityksiä, yhtiöitä ja jopa liittohallitus alkoi luoda talon sisäisiä materiaaleja, joita olisi aiemmin viljelty painotyöpalvelun lisäkustannuksilla.

kronologia: Charles M. Geschke

1939: syntynyt.

1972: Xerox Palo Alton tutkimuskeskuksen palkkaama.

1980: tuli Xeroxin Imaging Sciences Laboratoryn johtajaksi.

1982: erosi Xeroxista perustettuun Adobe Systems, Inc. John Warnockin kanssa; tuli puheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi.

1983: otettiin käyttöön Adobe PostScript.

1986: Adobe listautui pörssiin ja päätti ensimmäisen osakeannin.

1987: otettiin käyttöön Adobe Illustrator ja Adobe Type Library.

1992: siepattiin ja pidettiin lunnaita vastaan viisi päivää.

1993: esiteltiin Adobe Acrobat.

1994: osti Photoshopin ja PageMakerin omistajan Alduksen.

1999: toi Goliven kilpailemaan Quark Xpressin kanssa.

2000: luopui puheenjohtajuudesta; jatkoi yhteispuheenjohtajana.

2001: tilikauden tulot ylittivät 1,2 miljardia dollaria.

PostScript-tekniikan käyttöönoton jälkeen tuli mieletön kiire kehittää täydentäviä sovelluksia ja käyttötarkoituksia. Ensimmäisten vuosien aikana sovelluksia kehitettiin yli 15 000. Adobe tarjosi lisäinnovaation ”Type I-fonteista”, jotka lisäsivät entisestään PostScript-käyttötarkoitusten valikoimaa: Type I-tyyppi voi toimittaa fontteja digitaalisessa muodossa millä tahansa resoluutiolla. Tämä johti noin 15 000 kirjasintyypin syntymiseen. Postscriptiä kehitettiin myös edelleen niin, että sitä voitiin käyttää pääkehysten kanssa, jolloin se oli monitietokoneverkkojen käytettävissä. Itsenäiset ohjelmistokehittäjät käyttivät PostScriptto-ohjelmia, jotka laajensivat ja yksinkertaistivat monenlaisia graafisen suunnittelun sovelluksia kaikille laitteistomalleille ja käyttöjärjestelmille.

ensimmäiset viisi vuotta Geschke ja Warnock keskittyivät myymään tuotteitaan original equipment manufacturers (OEM) – valmistajille, mikä osoittautui erittäin onnistuneeksi strategiaksi. Sen one blockbuster-ohjelma, Adobe julkaisi voittoa $3.6 miljoonaa dollaria $ 16 miljoonaa myyntiä vuonna 1986. Samana vuonna Geschke ja Warnock veivät yhtiönsä pörssiin ja alkoivat myydä osakkeita. Nopeasta menestyksestään huolimatta Adobe oli voitoissaan vahvasti riippuvainen Applesta. Vuonna 1986 asiointi Applen kanssa muodosti 80 prosenttia Adoben liiketoiminnasta. Vaikka Geschke ja Warnock alkoivat myydä tuotteitaan IBM: lle, suurin osa heidän liiketoiminnastaan oli Applella. Vähittäiskaupan osuus Adoben tuloista oli pieni. Vuonna 1987 Adobe kuitenkin siirtyi vähittäismarkkinoille, kun markkinoille tuli Adobe Illustrator–ohjelma, joka pystyi tuottamaan laadukkaita viivapiirroksia. Illustrator oli suuri hitti graafisten suunnittelijoiden ja teknisten kuvittajien keskuudessa.

yhden menestyksen jälkeen Geschke ja Warnock osuivat jälleen naulan kantaan, kun he esittelivät Adobe Type Libraryn, kirjasintyyppikokoelman, joka on kehitetty erityisesti sähköiseen käyttöön. Alun perin Tyyppikirjasto tarjosi 300 ainutlaatuista kirjasintyyppiä, mikä teki siitä laajimman saatavilla olevan kokoelman; Tyyppikirjaston vuoden 2001 versio (uudelleennimetty Font Folio) tarjosi 2 750 kirjasinvalintaa. Vuonna 1989 Adobe julkaisi myös Type managerin, ilmaisen ohjelman, joka yksinkertaisti fonttien hallintaa ja mahdollisti fonttien koon muuttamisen helposti. Geschke ja Warnock ovat vakiinnuttaneet Adoben johtavaksi huippuluokan grafiikkateknologian tarjoajaksi, ja he ovat tehneet vielä yhden tärkeän edistysaskeleen, kun Adobe on kehittänyt Display PostScriptin, joka antoi näytön vahvistuksen sivun asettelulle ja muotoilulle. Periaatteessa se, mitä ruudulla nähtiin, tulisi esiin juuri sillä tavalla tulostettuna. Display PostScript antoi myös käyttäjille mahdollisuuden manipuloida ja muuttaa grafiikkaa.

vuosikymmenen loppuun mennessä, vain kahdeksan vuoden olemassaolon jälkeen, Geschke ja Warnock olivat kehittäneet Adobesta suuryrityksen. Vuonna 1989 yhtiön nettotulot olivat 33 dollaria.7 miljoonaa myynnistä 121 miljoonaa dollaria. Vuonna 1990 liikevaihto oli yli 168 miljoonaa dollaria ja nettotulot 40 miljoonaa dollaria. Seuraavana vuonna liikevaihdot olivat jälleen suuret: 36 prosenttia kasvoi lähes 330 miljoonaan dollariin ja nettotulot nousivat 51,6 miljoonaan dollariin. Perustajat olivat viisaasti laajentaneet etujaan ja asiakaskuntaansa. Vaikka Apple pysyi sen suurimpana asiakkaana, Applen tuottamat tulot jäivät 33 prosenttiin Adoben kokonaistuloista. Markkinoilla oli yli 25 PostScript-tulostinta, ja 20 tietokoneyhtiötä oli tehnyt lisenssisopimukset Adoben kanssa. Geschke ja Warnock olivat myös siirtyneet kansainvälisiksi, lisensoiden PostScriptin Canon, Inc: lle., Japanista. Suojellakseen etujaan ja uusia teknologisia innovaatioitaan Adobe on myös edistynyt tietokoneiden kehittämiseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä olemalla ensimmäinen yritys, joka hakee kirjasintyypin tekijänoikeuslisenssiä. Ja vaikka Geschke ja Warnock jakoivat lisenssejä PostScriptin käyttöön, he säilyttivät viisaasti yksinomaisen hallintansa Acrobat Readeriin, elektronisia koodeja tulkitsevaan ohjelmistoon.

1990-luvun alussa Geschke ja Warnock johdattivat yhtiönsä uusille alueille, muun muassa edistysaskeliin optisessa merkintunnistuksessa, jota kutsuttiin OCR: ksi, joka mahdollisti skannatun tekstin lukemisen tietokoneella, jolloin sitä voitiin muokata. Adobe tuli myös ensimmäistä kertaa multimediamarkkinoille esittelemällä Premiere 3.0-ohjelman, joka tarjosi työpöytävideoiden muokkausta ja erikoistehosteominaisuuksia.

vuonna 1993 Geschke ja Warnock ottivat uuden jättiaskeleen tekniikassa Adobe Acrobat-ohjelmistolla mullistaen sähköisen jakelun tulevaisuuden.Ongelmana asiakirjojen lähettämisessä sähköisesti oli lähettävien ja vastaanottavien tietokoneiden todennäköinen yhteensopimattomuus. Vaikka aiemmin kehitetty tietokonekieli ASCII (American Standard Code for Information Interexchange) tarjosi formaatin tekstin lähettämiseen ja vastaanottamiseen, kaikki formaatit, kirjasintyylit, mallit, värit ja graafiset komponentit pudotettiin lähetyksestä. Adobe Acrobat tarjosi alustan, jonka avulla nämä elementit voitiin säilyttää riippumatta tietokonelaitteistoista ja käyttöjärjestelmistä. Acrobatin avulla sellaiset graafisesti monipuoliset asiakirjat kuin taulukkolaskenta, raportit, esitteet, uutiskirjeet ja raportit voitiin välittää sähköisesti kaikkine grafiikoineen, kuvineen, kaavioineen, kuvineen ja vastaavine ehjin nahoin. Vastaanottimessa ei tarvinnut olla alkuperäohjelmistoa (esim.Microsoft Word tai Corel Draw); tarvittiin vain, että sekä lähettäviin että vastaanottaviin tietokoneisiin on asennettu Acrobat. Vaikka vastaanotettua asiakirjaa ei voitu muokata, se voitiin helposti suunnistaa, tulostaa ja tallentaa.

vuosien 1992 ja 1996 välillä Adobe teki 10 yritysostoa. Erityisen tärkeä oli elokuussa 1994 tapahtunut fuusio ohjelmistokehitysyhtiö Alduksen kanssa, jolla oli kaksi pääesiintyjäohjelmaa: PageMaker ja Photo-Shop. PageMaker on toinen kahdesta hallitsevasta työpöytäjulkaisupaketista yhdessä pääkilpailijansa Quark Xpressin kanssa, ja PhotoShop tarjoaa laajat kuvankaappaus-ja manipulointiominaisuudet valokuvamalleille. Vuoteen 1996 mennessä PostScript, PageMaker ja PhotoShop tuottivat kumpikin yli 100 miljoonan dollarin tulot. Nämä kolme tuotetta tarjosivat laadukkaan yhdistelmän, jonka ansiosta Adobe pystyi laajentamaan tarjontaansa monenlaisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Kun tietokonepohjaisen viestinnän valta–asema kasvoi harppauksin, Adobe lähti mukaan. Kun InformationWeek kysyi vuonna 1995 pelosta, että Adobe olisi liian painotettu painoteollisuuden suuntaan, Geschke vastasi: ”siirtyminen paperipohjaisista sähköisiin asiakirjoihin ei huolestuta meitä. Ihmiset haluavat yhä työkaluja.”1990-luvun viimeisellä puoliskolla ja siirryttäessä seuraavalle vuosisadalle Geschke ajoi voimakkaasti yrityksensä jatkuvaa laajentumista sekä kooltaan että laajuudeltaan. Suurin Uusi painopiste oli kohti sovelluksia, joissa Internet ja World Wide Web. Verkkojulkaisutyökalut joko lisättiin tai liitettiin jo olemassa olevaan työpöytäjulkaisuohjelmistoon.

tähän mennessä Geschke on auttanut pitämään Adoben askeleen edellä kilpailijoitaan, mutta maaliskuussa 2000 hän jäi eläkkeelle yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Joulukuussa 2000 Warnock luopui toimitusjohtajan tehtävästä, ja toukokuussa 2001 hän jäi eläkkeelle myös teknisen johtajan tehtävästä. Sekä Geschke että Warnock pysyvät hallituksen varapuheenjohtajina. Analyytikot varasivat lopullisen arvion siitä, miten johtajavaihdos vaikuttaa yhtiöön. Vaikka talouskasvu hidastui vuonna 2001 hitaan talouden vuoksi, luottamus siihen, että Adobella on tuotteet ja johto, kestää taantuvaa taloutta, on edelleen korkea.

sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

Adobe Acrobatin julkaisun jälkeen Geschke sanoi Industry Weekille: ”emme odota paperin katoavan. Ymmärrämme sen rakkaussuhteen, joka ihmisillä on kirjoitettuun sanaan—ja perinteisiin keinoihin, joilla se toimitetaan. Sen sijaan uskomme, että printti ja sen sähköinen vastine kehittyvät yhdessä niin, että ne lopulta elävät rinnakkain muodoissa, jotka soveltuvat parhaiten tiettyyn viestintätarkoitukseen.”Johtamisen asiantuntija Geschke ja tekninen asiantuntija Warnock ovat päässeet pitkälle painetun ja sähköisen sanan yhdistämisessä. Lähes 3000 työntekijää ja vuotuiset tulot jopa $1.2 miljardia Adobe on kasvanut toiseksi suurin henkilökohtaisten tietokoneiden ohjelmistoyritys Yhdysvalloissa. Adoben motto on ” Julkaise mitä tahansa, missä tahansa, millä tahansa laitteella.”Tätä varten Adoben seuraava innovatiivinen idea on koodattu ”verkkojulkaisu”, lause, joka vetoaa ristiinsovellusten kuviin, jotka siirtävät tietoa tietokoneesta kädessä pidettävään kännykkään verkkoon ja takaisin–alustasta tai laitteesta riippumatta.

vuoden 2001 loppuun mennessä Adobe tarjosi lähes viisikymmentä tuotetta, jotka kattoivat kuusi pääryhmää: julkaisutoiminta (printti ja verkkopohjainen), digitaalinen video, digitaalinen kuvantaminen, kokoelmat, teknologiat ja Acrobat–pohjaiset sovellukset, joita kutsutaan ”ePaper”–tuotteiksi. Tulot tilikauden 2001 päällä $1.2 miljardia. Adoben johtoryhmän nerokkuus voidaan todistaa yhdistämällä onnistuneesti lukuisia pitkäaikaisia tuotteita yhdistettynä jatkuvaan läsnäoloon teknologian kärjessä. Kuudentena versionaan PhotoShop ja kymmenentenä Illustrator yhdistyvät uudemmat ohjelmat, kuten Adoben Web-authoring–ohjelma Go-Live ja ammattimainen asettelu-ja suunnittelusovellus InDesign.

Geschken mukaan Adoben menestys perustuu hänen ja Warnockin alussa luomaan ihmisystävälliseen ympäristöön, jota he ovat tietoisesti pyrkineet ylläpitämään. Industry Week totesi, että Geschke ”esiintyy ystävällisenä isähahmona, joka on eniten kiinnostunut työntekijöiden ’perheensä’ hyvinvoinnista.”Geschke kertoi julkaisulle,” jokainen varallisuus, joka meillä on Adobella, nousee autoon ja ajaa yöllä kotiin. Ilman heitä tässä yhtiössä ei ole mitään olennaista. Juuri yksilöiden—ei koneiden-luovuus ratkaisee tämän yrityksen menestyksen.”

tietolähteet

yhteystiedot: Adobe Systems, Inc.
1585 Charleston Rd.
PO Box 7900
Mountain View, CA 94039-7900
Business Phone: (415) 961-3769
URL: http://www.adobe.com

bibliografia

”Adobe, Quark Duke It Out in Boston. Huhtikuuta 1999.

” Adobe Systems, Inc.”Hoover’ s Online, Inc., 2001. Saatavilla osoitteessa http://www.hoovers.com.

”Adoben Warnock jää eläkkeelle. Toukokuuta 2001.

Brandt, John, Jr. ”Big Ideas, Big Payoffs.”Teollisuusviikko, 5. Helmikuuta 1996.

Chappell Belden, Anne. ”Dramaattinen Kidnappaus.”Los Altos Town Crier, 15. Lokakuuta 1997.

”Charles Geschke.”Adobe Systems, Inc., 2001. Saatavilla osoitteessa http://www.adobe.com.

Dvorak, John C. ”Adoben tulevaisuus.”PC Magazine, 23. helmikuuta 1999.

Grant, Alex. ”Adobe Caution.”Printing World, 26. Maaliskuuta 2001.

James, Marinell. ”Adobe Systems Incorporated.”Paula Kepos, toim. International Directory of Company Histories. Vol. 10. New York: St. James Press, 1995.

Leibs, Scott. ”Top 50 Ohjelmistotoimittajat-Adobe: Mitä Olemme Huolissamme?”Tiedotusviikko 22. Toukokuuta 1995.

” Rambus nimeää Adoben perustajaksi/hallituksen puheenjohtajaksi; tohtori Charles Geschke tuo 25 vuoden Teknologiajohtamisen osaamista.”Business Wire, 1. Huhtikuuta 1996.

Teresko, Juhana. ”Voiko Akrobaatti kesyttää Paperitiikerin?”Industry Week, 4. Lokakuuta 1993.

Verespe, Michael. ”Imperiumi Ilman Keisareita.”Teollisuusviikko, 5. Helmikuuta 1996.