demokraattinen Sentralismi: mitĂ€ se on ja miksi se on niin đŸ”„ đŸ”„ đŸ”„

Lenin ja Stalin Krakovassa puolueen keskuskomitean kokouksessa 1913.

demokraattinen sentralismi on termi, josta suuri osa modernia ML(M) – liikettĂ€ kuiskailee, mutta josta harvoin puhutaan avoimesti. Se selitetÀÀn usein huonosti ja ymmĂ€rretÀÀn vÀÀrin. Demokraattinen sentralismi on pohjimmiltaan vain kollektiivisen pÀÀtöksenteon ja kollektiivisen toiminnan prosessi.

demokraattinen sentralismi on kollektiivisen pÀÀtöksenteon menetelmÀ organisaatiossa. Toisin kuin monissa muissa pÀÀtöksentekoprosesseissa, demokraattisessa sentralismissa on kyse myös kollektiivisesta toiminnasta. TÀmÀ prosessi noudattaa seuraavaa yleistÀ menetelmÀÀ: ensinnÀkin vallankumouksellisen ryhmÀn sisÀllÀ kuratoidaan rikas keskustelun ja periaatteellisen kritiikin kulttuuri. TÀmÀn vaiheen aikana ei pitÀisi olla tÀysin tavatonta, ettÀ uudempi jÀsen tai ryhmÀ uudempia jÀseniÀ kirjoittaa tai arvostelee jotakin keskuskomitean jÀsentÀ. Niin kauan kuin organisaatiokulttuurissa kuratoidaan periaatteellista kritiikkiÀ ja itsekritiikkiÀ, tÀmÀ prosessi ei ravistele puolueen ydintÀ, koska uudet nÀkökulmat otetaan vastaan, kunhan ne esitetÀÀn periaatteellisesti. Itse asiassa tÀmÀ prosessi vahvistaa puolueen ytimen yhtenÀisyyttÀ.

demokraattisen Sentralismin toinen vaihe on sentralismin osa. Kun puolueen jÀsenistö tekee pÀÀtöksen, sitÀ seuraavat kaikki puolueen jÀsenet. Jos pÀÀtöksen jÀlkeen on relevantti tapahtuma, tÀmÀ rivi esitetÀÀn massoille. YhtenÀistÀ toimintaa vaaditaan niiltÀkin jÀseniltÀ, jotka eivÀt hyvÀksy pÀÀtöstÀ. Mutta tÀssÀ vaiheessa prosessi ei ole ohi. Demokraattisesta Sentralismista tekee se, ettÀ seuraavassa kokouksessa jatketaan rikasta keskustelukulttuuria. Jos jÀsenistö myöhemmÀssÀ kokouksessa toteaa vanhan pÀÀtöksen huonoksi ideaksi, tÀtÀ uutta pÀÀtöstÀ sovelletaan keskustalaisuudella. Vain tÀmÀn syklisen demokratia ensin-ja sentralismi toisen prosessin kautta jÀrjestö voi oikein vÀittÀÀ harjoittavansa demokraattista Sentralismia.

demokraattinen Sentralismi on ytimeltÀÀn osoitus tehokkaasta keinosta jÀrjestÀÀ riittÀvÀn suuri ja ideologisesti riittÀvÀn valmis joukkopuolue, joka ryhtyy aseelliseen kapinaan kapitalistisia, fasistisia ja imperialistisia voimia vastaan. TÀmÀ prosessi sai alkunsa Marxin ja Engelsin aikana, ja sitÀ ovat muokanneet, selkeyttÀneet ja parantaneet Lenin, Stalin, Mao ja heidÀn takanaan olevat venÀlÀiset ja kiinalaiset kommunistit.

mutta tÀmÀ meikkivoide ei riitÀ. Leninin mukaan marxismi vaatii konkreettista analyysiÀ konkreettisista asioista. Demokraattisen Sentralismin ymmÀrrykset olisivat tehottomia ja epÀtÀydellisiÀ, jos ne nojautuisivat vain nÀiden vallankumousten synnyttÀmÀÀn ymmÀrrykseen. Maolaisuus on elÀvÀ ideologia, ja monet tahot ovat teoretisoineet, parantaneet ja selventÀneet sitÀ 1800-luvun loppuun asti sellaisten ihmisten kuin Ibrahim Kaypakkayan, Abimael Gonzalon ja monien muiden toimesta. Ja edelleen, maolaisuus tuo marxilaisuuden 21. vuosisadalle, jossa osapuolet kÀyvÀt aseellista taistelua kapitalistisia, fasistisia ja imperialisteja vastaan, kuten Intian kansansota tai nopeasti kiihtyvÀ kansansota, jota kÀydÀÀn FilippiineillÀ.

tÀmÀ kollektiivinen pÀÀtöksenteko-ja toimintaprosessi on siinÀ mielessÀ onnistunut, ettÀ se mahdollistaa sekÀ rikkaiden keskustelujen kÀymisen sisÀisesti ettÀ yhtenÀisen rintaman esittÀmisen yleisölle. NÀin voidaan estÀÀ sekasortoa ja vÀÀrÀÀ tietoa massojen keskuudessa ja esittÀÀ heille johdonmukainen puolueen linja. Syy siihen, ettÀ tÀmÀ on vÀlttÀmÀtöntÀ, on se, ettÀ se on vÀlttÀmÀtön osa Massalinjan soveltamista.

lyhyesti sanottu Massalinja on syklinen kolmiosainen tutkimusprosessi massojen keskuudessa, heidÀn halujensa, tarpeidensa ja ideoidensa syntetisoiminen vallankumouksellisella sÀrmÀllÀ ja niiden esittÀminen takaisin massoille siten, ettÀ he nÀkevÀt itsensÀ politiikassa. Jos demokraattista Sentralismia ei harjoiteta, ei ole mitÀÀn keinoa, ettÀ yhtenÀinen ja selkeÀ politiikka voitaisiin esittÀÀ työtÀ tekevien ihmisten joukoille siten, ettÀ he nÀkisivÀt itsensÀ siinÀ.

demokraattinen Sentralismi on myös termi, jota revisionistit, opportunistit ja ”Pikku-Leninit” kĂ€yttĂ€vĂ€t hyvĂ€kseen, vapauttavat ja usein avoimesti kieltĂ€vĂ€t. Yksi erittĂ€in yleinen tapa, jolla demokraattista Sentralismia kĂ€ytetÀÀn vÀÀrin, on suojella puoluetta, koska sen jĂ€sentĂ€ syytetÀÀn seksuaalisesta vĂ€kivallasta. Useimmiten sovinistisissa ja revisionistisissa puolueissa ja ryhmittymissĂ€ demokraattista Sentralismia kĂ€ytetÀÀn kertomaan jĂ€senille, jotka ovat tyytymĂ€ttömiĂ€ johdon harjoittamaan peittelyyn, ettĂ€ he eivĂ€t voi kertoa siitĂ€ ihmisille. TĂ€mĂ€ on ilmiselvÀÀ demokraattisen Sentralismin vÀÀrinkĂ€yttöÀ, koska se vaatii ensin Sentralismia ja sitten demokratiaa tai ei koskaan. TĂ€mĂ€ on epĂ€asianmukainen jĂ€rjestys ja demokraattisen Sentralismin toteutus, eikĂ€ sitĂ€ voi uskollisesti kutsua demokraattiseksi Sentralismiksi.

monilla revisionistisilla puolueilla on puolueen jĂ€senten ”vanha kaarti”, joka on hyvin arvostettu, mutta jolla ei ole periaatteellista vĂ€ittelyhenkeĂ€ ”vanhan kaartin” ja uudempien jĂ€senten vĂ€lillĂ€. Maolaisuus on jo pitkÀÀn tunnustanut nuorten merkityksen puolueen asioiden vaikuttimena. Juuri siksi, ettĂ€ se tarjoaa pelastusrenkaan työvĂ€enluokan uusimmille sukupolville. Jos puolue ei kuratoi periaatteellista keskustelukulttuuria puolueen kaikkien jĂ€senten vĂ€lillĂ€, se ei voi uskollisesti vĂ€ittÀÀ harjoittavansa demokraattista Sentralismia.

demokraattinen Sentralismi on materiaalinen ja marxilainen teoretisointi oikeasta kurista jÀsenten vÀlillÀ sekÀ jÀsenten ja yleisön vÀlillÀ. Se ei ole prosessi, jossa kerrotaan ihmisille, mitÀ he voivat ja mitÀ eivÀt voi sanoa yleisölle ennen kuin harjoitetaan rikasta keskustelukulttuuria. Yksi monista tavoista arvioida, miten menestyksekkÀÀsti puolue toteuttaa demokraattista Sentralismia, on se, kuinka nopeasti se pystyy kasvamaan ja reagoimaan työvÀenluokan muuttuviin tarpeisiin ja tarpeisiin. Demokraattista Sentralismia sovelletaan oikein vain, kun seuraa syklistÀ demokratiaprosessia ensimmÀinen Sentralismi toinen. Puolueen on mahdotonta kasvaa ja reagoida laajojen työlÀismassojen muuttuviin tarpeisiin, ellei sitÀ sovelleta tiukasti ja perusteellisesti.

Vastaa

SÀhköpostiosoitettasi ei julkaista.