Description of the social marketing intervention
kampanja on hahmoteltu yksityiskohtaisesti , mutta kuvattu lyhyesti tässä. Erityisenä tavoitteena oli kannustaa kohderyhmiä: i) Ole tietoinen liiallisen kehon rasvan terveysriskistä, ii) vähennä kalorien saantia ja kehitä terveellisempiä ruokailutottumuksia (runsaasti lisättyä sokeria ja rasvaa sisältävien elintarvikkeiden vähentäminen, säännöllisempi ateriarytmi, vähemmän napostelua ja lisääntynyt hedelmien ja vihannesten saanti) ja iii) osallistu säännölliseen liikuntaan (erityisesti perhetoimintaan) ja vähennä istumista. Kampanja käynnistettiin Englannissa tammikuussa 2009 televisio -, printti-ja julistemainonnalla, auttavalla puhelimella, verkkosivulla (http://www.nhs.uk/change4life/Pages/change-for-life.aspx) ja siihen liittyvillä materiaaliresursseilla. Termiä ”lihavuus” ei erikseen mainittu missään materiaalissa.
kampanjassa oli neljä vaihetta. Vaiheen 1 tavoitteena oli ”reframe” lihavuus kuin terveys eikä ulkonäkö kysymys; ja joka oli merkityksellinen kaikille. Vaihe 2 kannusti perheitä osallistumaan kampanjaan täyttämällä HTK: n (How are the Kids) kyselyn. Tästä he saisivat palautetta henkilökohtaisena ”perhetietopakettina” (Vaihe 3). HTK: n kysely ja räätälöity perhetietopaketti perustuivat kampanjan kahdeksaan tavoitteeseen lasten käyttäytymisen muuttamiseksi (rasvan (erityisesti tyydyttyneen rasvan) saannin vähentäminen, sokerin vähentäminen, annoskoon säätely, vähintään viiden hedelmä-ja vihannesannoksen nauttiminen päivässä, säännöllinen kolme ateriaa päivässä, napostelun vähentäminen, vähintään tunnin maltillinen aktiivisuus päivässä ja istumisen vähentäminen). Vaihe 4 tuki riskiperheille (ensisijaisesti alempi SES), joilla on säännöllisesti tehostemateriaalia postitse tai verkossa. Samanaikaisesti laajempana tavoitteena oli luoda ”yhteiskunnallinen liike”, joka johtaisi kannustavampaan ympäristöön, jossa perheet voisivat tehdä muutoksia osallistumalla kumppaniorganisaatioihin, kuten kouluihin, terveydenhuollon ammattilaisiin, neuvostoihin, hyväntekeväisyysjärjestöihin, työpaikkoihin ja supermarketteihin. Näiden sidosryhmien erityistä roolia ei määritelty, mutta siihen kuului perheiden kannustaminen osallistumaan kampanjaan. Nykyisessä tutkimushankkeessa keskityttiin vaiheeseen 2 (painoresurssien käyttö ja kyselylomakkeen täyttäminen) ja vaiheeseen 3 (perhetietopaketin vastaanottaminen).
arviointitutkimuksen suunnittelu ja osallistujat
tutkimus kesti kesästä 2009 kesään 2010, koska tutkimus toteutettiin kansallisen kampanjan toteutuksen aikana. Parentsa värvättiin 40 valtion rahoittaman peruskoulun eri puolilla Englantia valittu edustamaan sekoitus koulutyypit (faith vs. non-faith), demografiset ominaisuudet (perhe SES ja etnisyys), kaupunki-ja maaseutualueet, ja laaja maantieteellinen levinneisyys. Rekrytointi toteutettiin kahdessa aallossa; kaikkien kouluvuosien 1-6-vuotiaiden (5-11-vuotiaiden) lasten vanhemmat saivat kutsun osallistua tutkimukseen palauttamalla lyhyen perustason kyselylomakkeen ja antamalla tutkimusryhmän yhteystiedot. Tutkimusaineiston mukaan kyse oli lasten terveydestä ja kehityksestä, mutta C4L: ää ei erikseen mainittu.
satunnaistamisen suoritti tilastotieteilijä ja tutkijat ilmoittautuivat osallistujiksi. Koulut satunnaistettiin interventioon tai ”tavalliseen hoitoon” (kontrolliin) käyttäen rajoitettua satunnaistamista koulujen koon vaihtelun huomioon ottamiseksi. Ne pisteytettiin koulun koon mukaan ja tätä käytettiin estävänä tekijänä; jokainen lohko käsitti kaksi koulua ja lohkojen sisällä koulut jaettiin satunnaisesti interventio-tai valvontaolosuhteisiin. Verrokkiryhmällä oli normaalialtistus terveellisiin elämäntapoihin liittyville viesteille (esimerkiksi kansalliset terveyssuositukset ja ”5-A-day” – viestit). Interventioryhmän vanhemmille lähetettiin valtakunnallisen kampanjan ja HTK: n kyselyn yhteydessä saatavilla olevat C4L-aineistot. HTK: n kyselyyn vastanneille lähetettiin ”perhetietopaketti”, joka sisälsi henkilökohtaista palautetta perheen syömiseen ja toimintakäyttäytymiseen liittyen. Toimenpiteen luonteen vuoksi osallistujia ei ollut mahdollista sokaista ryhmäjaolta. Sen varmistamiseksi, että kaikki interventioryhmän vanhemmat altistuivat suuremmalle C4L-ainesannokselle, niille interventioryhmään kuuluneille, jotka eivät täyttäneet HTK-kyselylomaketta, lähetettiin geneerinen versio ”perhetietopaketista” ilman henkilökohtaista elementtiä. Katsottiin aiheelliseksi muuttaa tutkimusprotokollaa vastauksena HTK: n kyselyihin osallistumattomuuden vuoksi, koska tämä kuvastaa tyypillistä väestöpohjaista käyttäytymistä ja oli siten realistinen arvio siitä, miten perheet Yhdistyneessä kuningaskunnassa ottivat kampanjan vastaan. Tämä poikkeama tutkimusprotokollasta toteutettiin tutkimuksen aikana; sitä ei suunniteltu etukäteen, vaan tutkimusryhmä ja terveysministeriö hyväksyivät sen. Kaikille vanhemmille lähetettiin puolen vuoden jälkeen seurantakysely, jossa oli kaksi muistutusta, jos sitä ei palautettu.
kvalitatiiviset kotihaastattelut tehtiin interventioryhmän vanhempien (n = 12) alajoukolle, joka valittiin varmistamaan edustus alemmista ja korkeammista SES-perheistä. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään perheiden reaktioita C4L: ään, heidän elämäntapamuutoksiaan ja syitä muutokseen tai ei. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä keskeisiä viestejä he olivat ottaneet kampanjasta, miten materiaaleja käytettiin ja mitä ”terveellinen elämäntapa” heille merkitsi.
eettisen hyväksynnän myönsi University College Londonin tutkimuseettinen komitea.
arviointitutkimukseen sisältyneet toimenpiteet
Demografiset, antropometriset ja attitudinaaliset ominaisuudet lähtötilanteessa
vanhemmat ilmoittivat etnisen taustansa, ikänsä, korkeimman koulutusasteen, lapsen syntymäajan ja suhteensa lapseen. Vanhempien koulutusta käytetään SES: n mittana . Luokittelevat muuttujat dikotomisoitiin analyysia varten: valkoinen vs. ei-valkoinen etnisyyden osalta ja yliopisto vs. ei-yliopisto koulutuksen osalta. Vanhemmat ilmoittivat painonsa ja pituutensa, joista laskettiin painoindeksi ja painotilanne määritettiin Maailman terveysjärjestön WHO: n leikkausten avulla . Käsitys lapsen painotilanteesta arvioitiin kysymyksellä ”Miten kuvailisit lapsesi painoa tällä hetkellä”, johon oli viisi vastausvaihtoehtoa (hyvin alipainoinen, hieman alipainoinen, keskipainoinen, hieman ylipainoinen tai erittäin ylipainoinen).
asenteita lapsen ruokavalioon ja liikuntaan arvioitiin neljällä kysymyksellä. Ensin vanhempia pyydettiin arvioimaan terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan merkitystä lapsensa terveydelle, ja he vastasivat viisikohtaisilla Likert-asteikoilla ”ei lainkaan” ja ”erittäin”. He arvioivat myös lapsensa tämänhetkisen ruokavalion ja liikunnan tason, ja kullekin annettiin kolme vastausvaihtoehtoa: ”Kyllä lapseni syö terveellisesti/ tekee riittävästi liikuntaa tällä hetkellä”, ”ei haluaisin hänen syövän hieman terveellisemmin/tehdä vähän enemmän aktiivisuutta” tai ”ei haluaisin hänen syövän paljon terveellisemmin/ tehdä paljon enemmän aktiivisuutta”
kampanjan tietoisuus
tietoisuus C4L: stä lähtötilanteessa ja seuranta arvioitiin kysymällä vanhemmilta, olivatko he kuulleet kampanja, jossa on kyllä/ei-vastausvaihtoehtoja. Seurannassa oli mukana myös uudelle aloitteelle (Start4Life), joka on suunniteltu nuoremmalle ikäryhmälle ja käynnistetty C4L: n jälkeen. Häiriötekijöinä esitettiin kysymyksiä useista muista terveyden edistämiseen liittyvistä aloitteista.
Seurantamittarit
tutkimus sisälsi joukon lasten syömiseen ja aktiivisuuskäyttäytymiseen liittyviä asenteita ja käyttäytymistä koskevia tuloksia, kuten alla on esitetty. Validoituja toimenpiteitä käytettiin mahdollisuuksien mukaan, mutta suurin osa niistä luotiin tutkimusta varten. Vaikka vanhempien tieto ruoka-ja aktiivisuussuosituksista sisältyi alustavaan pöytäkirjaan tutkimustuloksena, sitä ei otettu mukaan osallistujien rasitteen minimoimiseksi ja rekrytoinnin maksimoimiseksi. Taulukossa 1 on yhteenveto tuloksista ja siitä, miten ne liittyvät C4L-tavoitteisiin, ja yksityiskohtaisempia tietoja kyselylomakkeen pisteytyksestä on saatavilla lisätiedostossa 1: taulukko S1.
1. Attitudinal outcomes
jotta vanhempien olisi helpompi vastata kysymyksiin, valittiin kymmenen erityistä käyttäytymistä, jotka liittyvät lasten syömiseen ja aktiivisuuteen, kartoittamaan Keskeiset C4L-viestit. Nämä käsittivät kahdeksan ravitsemuskäyttäytymistä ja kaksi liikuntakäyttäytymistä (esitetty taulukossa 1). Vanhempia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää ja kuinka helppoa kunkin käytöksen saavuttaminen oli. Korkeammat pisteet osoittivat suurempaa merkitystä ja helppoutta.
2. Aikomus muuttaa
vanhemmilta kysyttiin, aikovatko he kannustaa lastaan tekemään nämä kymmenen käyttäytymistä seuraavien kolmen kuukauden aikana. Korkeammat pisteet osoittivat suurempaa aikomusta.
3. Käytöstulokset: lasten ruokavalio-ja aktiivisuuskäyttäytyminen
kyselylomakerasitteen minimoimiseksi ei ollut mahdollista sisällyttää koko ruoan frekvenssiä koskevaa kyselylomaketta tai käyttää ruokavaliopäiväkirjoja, vaan lasten ravinnon kautta tapahtuvan saannin indikaattoreiksi valittiin neljä ruoka-ainetta (esitetty taulukossa 1). Terveellisen syömisen kokonaisarvosana laskettiin niiden pisteiden keskiarvolla, joiden korkeampi pistemäärä osoitti terveellisempää syömistä. Osallistujarasituksen minimoimiseksi mitattiin myös lasten fyysistä aktiivisuutta ja istumista yksittäisillä erillä. Analyysia varten laskettiin keskiarvo päivittäisestä aktiivisuustunnista ja päivittäisestä mediankatselutunnista.
4. Behavioural outcomes: parenting behaviors
Monitoring of the child Feeding Questionnaire (CFQ); a validated measure of child feeding . Liikunnan seurantaa arvioitiin kysymyksellä, joka on mukautettu PACE physical activity measure for adolescents-teoksesta (PACE, 2001: San Diego State University, http://www.paceproject.org/Measures.html). Terveellisen ruokavalion mallintamista arvioitiin Comprehensive Feeding Practices Questionnaire-kyselylomakkeen (CFPQ) mallintamisen alaluokalla . Nämä kysymykset mukautettiin liikuntaan käyttäen samoja sanamuotoja ja vastausvaihtoehtoja, mutta niissä kysyttiin ”aktiivisuudesta” eikä ”terveellisten ruokien syömisestä”. Korkeammat pisteet osoittivat enemmän seurantaa ja mallintamista.
lasten käyttäytymistä ja liikunnan mallintamista koskevien kysymysten testiretestivalidointi (koska nämä eivät olleet validoiduista kyselylomakkeista) tehtiin vanhempien erillisessä mukavuusotoksessa (n = 54). Ravitsemuskäyttäytymisen vasteiden väliset korrelaatiot olivat kaikki >0, 75, lukuun ottamatta sokerijuomien saantiin liittyvää kysymystä (r = 0, 69). Korrelaatio TV: n katselua koskeviin kysymyksiin oli 0,80 ja tunteja kestävään liikuntaan 0,71. Liikunnan mallintamiseen liittyvien kysymysten korrelaatio oli 0,86. Tämä osoitti, että kysymykset toimivat asianmukaisesti.
Otoskokolaskenta
perustimme tämän CFQ: n seuranta-asteikkoon, koska se on validoitu tutkimuksen ikäryhmälle ja vertailutietoja oli saatavilla samankaltaisista väestöryhmistä. Otoskokoa laskettaessa oletetaan, että interventio-ja kontrolliryhmien keskiarvojen välinen ero on 0,33 (vaikutus yhden kohteen ylöspäin suuntautuvan siirtymän keskiarvoon), vastaavan otoksen aiemmasta tutkimuksesta saatu 0,84: n s.d. – arvo ja 35 lasta, jotka otetaan tutkimukseen ja jotka osallistuvat siihen täysimääräisesti koulua kohti. Perustuu suhteellisen varovaiseen arvioon luokan sisäisestä korrelaatiosta (ICC), joka on 0.Ryhmää kohti vaadittiin 15, 20 koulua, jotka käyttivät 80%: n tehoa kaksipyrstökokeeseen, jonka kriittinen arvo oli p = 0,05. Todellinen ICC-arvo tutkimuksessa oli 0,07, joten tutkimus sai hyvän tehon.
tilastoanalyysi
tiedot analysoitiin Yhteiskuntatieteiden (SPSS) version 18 (SPSS Inc, Chicago, IL) avulla. Useissa perheissä oli useampi kuin yksi lapsi samassa koulussa, ja päällekkäisten vastausten välttämiseksi vanhempia pyydettiin täyttämään vanhemman lapsen kysely. Lähtötilanteen ominaisuuksia verrattiin niillä, jotka palauttivat (vasteen saaneet) ja eivät palauttaneet (vastaamattomat) seurantakyselyn. Riippumattomia näytteitä t-testejä käytettiin jatkuviin tuloksiin ja chi-potenssitestejä kategorisiin tuloksiin.
tärkeimmät analyysit tehtiin niiden perheiden otoksesta, joista oli saatavilla seurantatietoja (vasteen saaneet). Satunnaistamisryhmien väliset erot C4L: n tietoisuudessa testattiin lähtötilanteessa ja seurannassa ja Start4Life-tutkimuksessa khiin potenssiin perustuvilla testeillä. Attitudinal ja Behavioral outcomes, complex samples general linear model (GLM) analysis käytettiin testaamaan ryhmien väliset erot ja yhteisvaikutukset SES kanssa säätämällä ryhmittelyä koulun mukaan. Asenteellisia tuloksia oli kuusi (lapsen terveellisen ruokavalion ja toimintakäyttäytymisen merkitys, helppous ja aikomus), neljä vanhemmuuden tulosta (terveellisen ruokavalion ja liikunnan seuranta ja mallintaminen) ja kolme lasten käyttäytymisen tulosta: ruokavalion yleinen terveellisyys (välipalan, hedelmien, vihannesten ja sokerijuomien nauttimisen yhdistelmäpisteet), fyysinen aktiivisuus (päivinä viikossa aktiivinen) ja television katselu (tunteja päivässä). Satunnaistamisryhmä ja vanhempainkoulutus (yliopisto vs. muu kuin yliopisto) laskettiin mukaan kiinteinä tekijöinä. Kovariaatteja kaikissa malleissa olivat vanhemman ikä, BMI ja etnisyys sekä lapsen ikä ja sukupuoli. Lähtötasot laskettiin mukaan kovariaatteina, joissa oli samankaltaisia eriä, mutta niitä ei ollut saatavilla seurantaan tai mallintamiseen. Tulosten ja kovariaattien oletettiin olevan lineaarisia, lukuun ottamatta kovariaatteja, jotka olivat kategorisia (lapsen sukupuoli) tai jotka oli dikotomisoitu analyysia varten (etnisyys ja koulutus).
Jatkoanalyyseissä selvitettiin C4L-aineiston vaikutusta kampanjaan aktiivisesti osallistuneisiin perheisiin palauttamalla HTK: n kysely. Monimutkaisten näytteiden GLM-analyysit toistettiin edellä kuvatulla tavalla, mutta niissä oli kolme ryhmää: ”kytketty interventio”, ”ei-kytketty interventio” ja valvonta.
