Chez la Vieille on hauska paikka juoda, mutta hämmentävä paikka syödä.
Daniel Rosen vuoden 2016 haltuunoton taustalla oli rakkaus ja kunnioitus sen historiaa kohtaan (Lue lisää tästä), sekä sellainen klassinen bistrokeitto, joka tuntuu katoavan Pariisista. Tätä historiaa edustaa hyvin ruokalista, joka sisältää ällistyttävän Bouillonin, Boudin Baski aux pommesin ja blanquette de veaun. Nämä ovat herkullisia, mutta ne ovat tuskin sellaista hintaa, jota haluaa syödä seisoessaan tai istuskellessaan jakkaroilla pääkerroksen baarissa. Sitä ei myöskään haluta syödä helteisinä kesäkuukausina, eikä ruokalista tunnu kuitenkaan sopeutuvan vuodenaikoihin millään tavalla.
yläkerran ruokasali on paljon mukavampi, mutta se on hieno ja rauhallinen ja tuntuu väärältä paikalta ole. Roikun mieluummin baarissa, jossa on yhä esillä valokuvia ja sisustuselementtejä vanhasta Pariisista, mutta huomaan toivovani enemmän sellaisia alkupaloja, joita Rose lupasi olevan tarjolla baarissa, kuten alla kuvattuja herkullisia kanin munuaisen toasteja. Todellisuudessa ruokalista on sama riippumatta siitä, syökö yläkerrassa (liian hiljaa) vai alakerrassa (seisten).
vain muutamalla hienosäädöllä – viinivalikoiman laajentaminen lasin ääreen ja lisänäytteet baaritiskille – Chez la Vieille voisi olla todellinen hitti ja a varsinainen kummittelu. Tällä hetkellä se on viehättävä, mutta ei välttämätön paikka napata drinkki ennen illallista, kun olet lähellä Louvre.
käytännön tietoa
osoite: 1 Rue Bailleul, 75001
tuntia: avoinna tiistai-lauantai lounaalle & illallinen. Suljettu sunnuntaina ja maanantaina.
Puhelin: +33 1 42 60 15 78
Website Online Booking Facebook Instagram
Chez la Vieille in photos
mitä ihmiset ovat saying
Alexander Lobrano (2016) says this reaving is ”very good news for anyone who loves the maanläheinen voluptuousness of authentic old-fashioned French Bistro cooking as ”ylistän keittiömestari Oleg Olexinin ankkaterriiniä, joka ampui minut ajassa taaksepäin mitä armottomimmilla tavoilla, sillä tässä pehmeässä, mutta kiinteässä sorsanlihan, sisäelinten ja rasvan läjässä on sellaista matalapalloista navettafunkia, jonka Madame Biasin aina teki nimikirjoituksellaan.”
Le Monde (2016) François Simon kutsuu ruoanlaittoa ”ylenpalttiseksi ja anteliaaksi” ja rakastaa hanhenmaksan aikapoimuruokaa linssien kera sekä blanquette de veaun ”groovea ja svengiä”.
TimeOut (2016) kehuu kermaisia bulotteja house mayolla, mutta sanoo todellisen tähden olevan blanquette de veau, joka tarjoillaan suoraan Staub cocottessa niin hyvän kastikkeen kera, että se viimeisteli jokaisen pisaran. Heidän mielestään Kokin lähestymistavassa on aitoa vilpittömyyttä niin menussa kuin tunnelmassakin.
le Fooding (2016) sanoo ”palasimme ja, aivan kuten vanhoina hyvinä aikoina, astuimme sisään ovesta, jota myös rakennuksen asukkaat käyttävät…. meille ojennettiin aika suuri ruokalista menneen ajan hengessä: sardiinirillettejä, silliä perunasalaatin kera ja Franche-Comtén artesaanikarcuterie runsaille alkupaloille; coquelet à la diable, vasikan munuaisia Brive-sinappikastikkeessa pääruoiksi.”
Le Figaro (2016) arvioi tämän suosikkinsa blanquettes de veaun joukkoon Pariisissa.
Daniel Rose haastamaan Chez la Vieillen ja New Yorkin
