chartered companies, associations for for foreign trade, exploration, and colonization that came inituded with the formation of the European nation states and their overseas expansion. Yhdistys sai peruskirjansa valtiolta ja sillä oli joskus valtion tuki. Säännellyssä yhtiössä jokainen jäsen oli itsenäinen elinkeinonharjoittaja, joka toimi omalla pääomallaan ja jota sitoivat ainoastaan yhtiöjärjestyksen yleiset säännöt. Osakeyhtiössä organisaatio itse harjoitti liiketoimintaa jäsenten sijoittamalla yhteisellä pääomalla, joista kukin jakoi suhteellisesti voitot ja tappiot. Yhtiö sai monopolin kaupankäynnissä tai kolonisaatiossa tietyllä alueella ja harjoitti tavanomaisesti lainlaatija -, sotilas-ja sopimustehtäviä, joilla oli homehallituksen hyväksyntä, muiden etuoikeuksien ohella. The English Merchants Adventurers (1359) oli enemmänkin kiltajärjestö, mutta se enteili sellaisia yrityksiä kuin englannin Muskovy (1555), Levant (1581), Itä-Intia (1600, ehkä suurin niistä kaikista), Hudson ’ s Bay (1670) ja Hollannin Hollannin Itä-Intia (1602). Tällaisia kolonisoivia yrityksiä ovat Virginia Company (1606), Massachusetts Bay Company (1629), Ranskan Royal West Indian Company (1664?74), Santo Domingon kauppakomppania (1698) ja Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppania (1621) ottivat hallituksensa nopeammin haltuunsa. Myöhemmät 1800-luvun siirtomaat ja kauppakomppaniat, kuten brittiläinen Pohjois-Borneo (1881), kuninkaallinen Niger (1886), Brittiläinen Etelä-Afrikka (1888) ja Saksan Itä-Afrikka (1884), eivät kestäneet pitkään ja niillä oli rajoitetummat valtuudet, mutta todistivat vuokratun kauppakomppanian jatkuvan merkityksen. Teknisessä mielessä moderni yhtiö on vuokrattu yhtiö.

KS. G. Cawston, the Early Chartered Companies, 1296?1858 (1896, var. 1968); R. Robert, Chartered Companies and their Role in the Development of Overseas Trade (1969).