Vilhelm I oli ollut Edvard Tunnustajan lakien suuri ihailija. Hän oli uudistanut monia lakeja pyrkiessään tekemään Edvardin laista Englannin common law ’ n ja vakiinnuttanut samalla vahvan Normannivallan ja tavan. Koko Normannikaudella lainsäädäntöä oli vähän.
Henrik aloitti valtakautensa vapauksien peruskirjalla, joka lähetti vahvan viestin: hän oli palaamassa isänsä tapoihin, joihin suhtauduttiin suurella nostalgialla. Vilhelm II: n koetut väärinkäytökset piti kumota. Reliefien, sotalaivojen, avioliittojen, murhasakkojen ja niin edelleen korruption ja varkauksien piti loppua. Velat ja aiemmat rikokset piti antaa anteeksi. Demesnen maat ja sotilasvuokralaiset oli määrä vapauttaa Danelawin danegeldista. Ennen kaikkea Vilhelm I: n muuttama Edvard Tunnustajan” laga Eadwardii ” – laki palautettaisiin. Julistus tehtiin olettaen, että paronit tekisivät vuokralaisilleen samat myönnytykset kuin kuningas oli heille luvannut. Plucknett on sitä mieltä, että tämä hyvä tahto luultavasti virtasi feodaaliketjussa. Peruskirja ei ollut lainsäädäntöä, vaan lupaus palata lakiin sellaisena kuin se oli olemassa Vilhelm I: n aikana, ennen kuin Vilhelm II oli sen turmellut.
peruskirjassa annettuja lupauksia ei voitu panna täytäntöön. On runsaasti todisteita siitä, että Henry I jätti ne huomiotta. Putkirullat, jotka tulivat kolmekymmentäyksi vuotta Henrikin valtakaudella, osoittavat, että hän oli laajentanut kruunun valtaa selvästi yli peruskirjan asettamien rajojen. Valtionkassan perustaminen näennäisesti verojen ottamiseen ja hallussapitoon liittyvän korruption ja petosten lopettamiseksi johti todellisuudessa kruunun suurempaan valtaan. Sen pääministerin, Salisburyn piispa Rogerin johdolla Chiefin vuokralaisia koskeva laki kehittyi ankarimmaksi ja ankarimmaksi Euroopassa. Tämä tapahtui hiljaa ja asetti ennakkotapauksen toisensa perään. Valtakautensa alussa Henrik antoi määräyksen, jossa julistettiin kreivikunta ja sata oikeusistuinta tulisi pitää kuten Edvard Tunnustajan aikana. Nämä johtivat siihen, että vanhat perinteiset tribunaalit saatettiin uudempien normannien menetelmien mukaisiksi. Ajan kronikoitsijat toteavat, että Henrik sääti lakeja varkaudesta, palautti kuolemanrangaistuksen (jonka Vilhelm II oli keskeyttänyt monien rikosten vuoksi) ja kohteli ankarasti huonon rahan lausujia ja hovimiehiensä ahneita vaatimuksia. Hän teki kiertävästä hovistaan ja armeijastaan kaikkien naapurustojen kauhun. Henry teki oman käsivartensa mittapuusta tavallisen Ellin.
hänen poikansa Vilhelmin hukkuminen valkoisen laivan menetykseen vuonna 1120 johti normannien dynastian päättymiseen. Englannin Stefanus lunasti valtaistuimen vuonna 1135. Hän oli viimeinen normannikuningas. Hänen riitansa Henrikin tyttären Matildan kanssa johti anarkiaan.
Plucknett kuvaa vapauksien peruskirjaa myöhempien vuosien lainsäädännön edelläkävijäksi. Saksien tai normannien aikana ei ollut varsinaista lainsäädäntöä. Peruskirja oli suuri myönnytys, joka syntyi poliittisesta tarpeesta. Suuri osa peruskirjasta oli laillisuudeltaan kyseenalaisten ja poliittisesti syövyttävien käytäntöjen perumista. Erilaisia feodaalimaksuja julistettiin vähennettävän kohtuullisiksi sen sijaan, että ne olisivat mielivaltaisia ja tapauskohtaisia. Peruskirja johti epämääräinen asetus Stefanus (1135-1154), statutum decretum, joka määräsi, jos ei ollut poika, tyttäret perivät. Tämä oli omana aikanaan merkittävää, ja se edeltää Englannin Henrik II: n uudistuksia.
kirkon ongelmat olivat muhineet jo jonkin aikaa. Vilhelm I oli yrittänyt sijoittaa piispoja ajallisella sinetillään. Paavi Gregorius VII oli vuonna 1075 kieltänyt maallikkoinvestoinnin, koska kirkko oli riippumaton valtiosta. Seurasi pitkä kamppailu. Tämä jatkui vielä, kun Henrik I nousi valtaistuimelle ja ajautui avoimeen konfliktiin Anselmin kanssa. Chartresin kanoninen lakimies Ivo lievensi ja lievensi tätä ristiriitaa. Sovittiin, että Henrik sai tarkkailla piispojen valintaa ilman häiriöitä. Tämä sopimus ulotettiin koko Eurooppaan vuoteen 1122 mennessä. Wormsin konkordaatti vuonna 1122 ei kestänyt, vaan ainoastaan muutti kirkon ja valtion välisen jännitteen luonteen, joka on olemassa vielä tänäkin päivänä. Henrik I: n hallituksesta Westminsterissä tuli erinomaisen tehokas. Normannihallituksen mekanismi tarvitsi vahvaa kättä. Stephenistä ei ollut siihen. Henrikin kuolemaa pidettiin suurena tragediana useiden vuosisatojen ajan:
silloin maassa koettiin pian ahdistusta jokaista miestä kohti, joka saattoi heti ryövätä toisen…Hyvä mies (Henrik I) Hän oli, häntä kunnioitettiin suuresti. Kukaan ei syyllistynyt rikokseen toista vastaan aikanaan. Hän teki rauhan ihmisille ja eläimille. Joka kantaa taakkansa kullasta ja hopeasta, ei sano muuta kuin hyvää.
Tapanin valtakaudella Henrik I tuli tunnetuksi ”oikeuden leijonana”.
vapauksien peruskirja oli ennakkotapaus Magna Cartalle (Suuri peruskirja) vuodelta 1215 Juhana Englannin valtakauden lopulla.
