LaunchEdit

Chang’ E 3 laukaistiin 1.12.2013 kello 17.30 UTC (01.30 paikallista aikaa 2.12.2013) pitkän marssin 3B-raketilla, joka lensi laukaisukompleksi 2:sta Xichangin satelliittien Laukaisukeskuksessa Sichuanin lounaisosassa.

Laukaisukeskuksen alajuoksulla olevat talot vaurioituivat noston aikana, kun raketista irronnut käytetty laitteiston hylky, mukaan lukien yksi kirjoituspöydän kokoinen kappale, putosi Suiningin piirikunnassa viereisessä Hunanin maakunnassa sijaitsevan kylän päälle. Piirikunnan viranomaiset olivat siirtäneet 160 000 ihmistä turvaan ennen laukaisupaikkaa, kun taas yli 20 000 ihmistä laukaisupaikan lähellä Sichuanissa oli siirretty alakoulun auditorioon. Pitkän marssin rakettien oletettu hylkyalue on 50-70 kilometriä pitkä ja 30 kilometriä leveä.

LandingEdit

Chang ’ E 3 saapui 100 kilometrin (62 mi) korkuiselle pyöreälle Kuun kiertoradalle 6.joulukuuta 2013 kello 9.53 UTC. Kiertoradalle päästiin 361 sekunnin (6 minuutin) jälkeen, kun sen ainoasta päämoottorista oli tehty muuttuva työntövoimajarrutus. Myöhemmin avaruusalus otti käyttöön 15 km: n (9.3 mi) × 100 km (62 mi) elliptinen kiertorata. Maihinnousu tapahtui viikkoa myöhemmin, 14. Periapsiksessa sen muuttuvia työntövoimia laukaistiin jälleen nopeuden pienentämiseksi, jolloin se laskeutui 100 metrin korkeuteen Kuun pinnasta. Se leijui tässä korkeudessa liikkuen vaakatasossa omien ohjauksiensa mukaan väistääkseen esteitä, ennen kuin se laskeutui hitaasti 4 metrin korkeuteen maanpinnasta, jolloin sen moottori sammui vapaapudotukseksi Kuun pinnalle. Laskeutumisjakso kesti noin 12 minuuttia.

Chang ’E 1-ja 2-kiertoratojen topografisia tietoja käytettiin laskeutumispaikan valitsemiseen Chang’ E 3: lle. Suunniteltu laskeutumispaikka oli Sinus Iridum, mutta laskeutuja laskeutui Mare Imbriumiin, noin 40 km (24,9 mi) etelään läpimitaltaan 6 km (3,7 mi) Laplace F-kraatterista, 14.1214°N, 19.5116°W (2640 m korkeus) (1,6 mi), 14.12.2013, 13.11 UTC.

LanderEdit

, jonka laskeutumismassa oli 1 200 kg (2 600 lb), se kuljetti ja otti käyttöön myös 140 kg (310 lb) Mönkijän. Se palvelee kaksinkertaista tullia teknologian demonstraattorina, jota kehitetään edelleen suunniteltua 2019 Chang ’ E 5-näytettä varten.

paikallaan oleva laskeutuja on varustettu radioisotooppilämmitinyksiköllä (Rhu), jonka avulla se voi lämmittää alijärjestelmiään ja antaa virtaa toiminnalleen aurinkopaneeleineen suunnitellun vuoden mittaisen lentonsa aikana. Sen tieteellinen hyötykuorma koostuu seitsemästä laitteesta ja kamerasta. Kuutieteellisten rooliensa lisäksi kamerat saavat myös kuvia maasta ja muista taivaankappaleista. 14 päivän kuuyön aikana laskeutuja ja mönkijä menevät ”lepotilaan”.

Lunar-based ultraviolet telescope (lut)Edit

laskeutuja on varustettu 50 mm: n (2,0 in) Ritchey–Chrétien-teleskoopilla, jota käytetään galaksien, aktiivisten galaktisten ytimien, muuttuvien tähtien, binäärien, novae-kvasaarien ja blasaarien havainnointiin lähellä UV-säteilyä (245-340 nm) ja joka kykenee havaitsemaan kohteita niinkin matalalla kirkkaudella kuin magnitudi 13. Kuun ohut eksosfääri ja hidas pyöriminen mahdollistavat kohteen äärimmäisen pitkät, keskeytymättömät havainnot. LUT on ensimmäinen pitkäaikainen kuuhun perustuva tähtitieteellinen observatorio, joka tekee jatkuvia havaintoja tärkeistä taivaankappaleista tutkiakseen niiden valonvaihtelua ja parantaakseen nykyistä paremmin malleja.

Extreme ultraviolet (EUV) – kameraedit

laskeutujassa on myös extreme ultraviolet (30,4 nm) – kamera, jota käytetään maan plasmasfäärin havainnointiin, sen rakenteen ja dynamiikan tutkimiseen ja sen tutkimiseen, miten auringon aktiivisuus vaikuttaa siihen.

Laskeutujakamerat

laskeutujalle on asennettu kolme panoraamakameraa, jotka ovat eri suuntiin. Laskeutuja on varustettu yhdellä laskeutumiskameralla, jota testattiin Chang ’ E 2-avaruusaluksessa.

Maaluotain

Chang ’ E 3-laskeutujassa on myös laajennettava maaluotain.

RoverEdit

Kuusipyöräisen Roverin kehitystyö alkoi vuonna 2002 Shanghai Aerospace System Engineering Institutessa ja valmistui toukokuussa 2010. Mönkijän kokonaismassa on noin 140 kg (310 lb) ja hyötykuorma noin 20 kg (44 lb). Kulkija voi lähettää videokuvaa reaaliajassa, ja se voi suorittaa yksinkertaisen maaperänäytteiden analyysin. Se osaa suunnistaa kallistuksissa ja siinä on automaattiset anturit, jotka estävät sitä törmäämästä muihin kohteisiin.

energiaa saatiin kahdesta aurinkopaneelista, joiden avulla kulkija pystyi toimimaan kuupäivien läpi sekä lataamaan akkujaan. Yöllä Mönkijä sammui suurelta osin, ja se säästyi liian kylmältä käyttämällä useita plutonium-238: aa käyttäviä radioisotooppilämmitinyksiköitä (RHUs). RHUs tarjoaa vain lämpöenergiaa eikä sähköä.

Mönkijä lähti laskeutujalta liikkeelle ja sai yhteyden Kuun pintaan 14.joulukuuta kello 20.35 UTC. 17. joulukuuta ilmoitettiin, että kaikki tieteelliset työkalut spektrometrejä lukuun ottamatta oli aktivoitu ja että sekä laskeutuja että rover ”toimivat toivotulla tavalla huolimatta odottamattoman ankarista olosuhteista Kuun ympäristössä”. 16. -20. joulukuuta mönkijä ei kuitenkaan liikkunut, sillä sen alijärjestelmät sammuivat. Suora auringon säteily oli nostanut Mönkijän auringon valaiseman puolen lämpötilan yli 100 °C: een (212 °F), kun varjoinen puoli laski samanaikaisesti nollan alapuolelle. Sittemmin laskeutuja ja rover lopettivat toistensa kuvaamisen ja aloittivat omat tiedelentonsa.

mönkijä oli suunniteltu tutkimaan 3-kuukautisen matkansa aikana 3 neliökilometrin (1,2 sq mi) aluetta, jonka suurin matka-aika oli 10 km (6,2 mi).

Mönkijä osoitti kykynsä kestää ensimmäisen kuuyönsä, kun se määrättiin pois lepotilasta 11. 25. tammikuuta 2014 Kiinan valtiollinen media ilmoitti, että kulkija oli kokenut ”mekaanisen ohjauspoikkeaman”, jonka aiheutti ”monimutkainen Kuun pintaympäristö”.

Mönkijä sai yhteyden mission control: iin 13.helmikuuta 2014, mutta se kärsi edelleen ”mekaanisesta poikkeavuudesta”. Mönkijä välitti edelleen katkonaisesti niin myöhään kuin 6.9.2014 se lopetti tiedonsiirron maaliskuussa 2015.

Maahanpääsytutka (GPR)Edit

kulkija kantaa alapinnallaan maahanpääsytutkaa (GPR), joka mahdollistaa Kuun maa-aineksen rakenteen ja syvyyden ensimmäisen suoran mittauksen 30 metrin (98 jalan) syvyyteen asti ja kuukuoren rakenteen tutkimisen useiden satojen metrien syvyyteen saakka.

spektrometrit

mönkijässä on alfahiukkasröntgenspektrometri ja infrapunaspektrometri, joiden tarkoituksena on analysoida kuunäytteiden alkuainekoostumusta.

Stereokameroita

Mönkijän mastossa, joka on ~1,5 metriä (4,9 jalkaa) Kuun pinnan yläpuolella, on kaksi panoraamakameraa ja kaksi navigointikameraa sekä kaksi vaaran välttämiskameraa, jotka on asennettu Mönkijän alempaan etuosaan. Jokaista kameraparia voidaan käyttää stereoskooppisten kuvien ottamiseen tai etäisyyskuvaukseen kolmiomittauksella.