Intia Kuu-laskeutuja, joka menetti yhteyden tiedemiehiin sekunteja ennen kuin sen oli määrä laskeutua Kuun pinnalle, ei ole vielä paikannettu. Tutkijat kuitenkin kertovat BBC hindin Imran Qureshille, miksi kunnianhimoista tehtävää ei voi sivuuttaa epäonnistumisena.
miljoonat intialaiset seurasivat Vikram-Kuu – laskeutujan lopullista sydäntäpysäyttävää laskeutumista syyskuun 7.päivän pikkutunneilla-sen etenemistä välitettiin televisioruuduilla ja sosiaalisen median tileillä.
mutta viimeisessä vaiheessa – joka tunnetaan nimellä ”leijuva” vaihe – ilmeni ongelma. Laskeutuja oli noin 2,1 km (1,3 mailia) kuun pinnasta, kun se menetti yhteyden tiedemiehiin, dashing toivoo, että Intiasta tulisi vasta neljäs maa, joka saavuttaa pehmeän laskeutumisen Kuuhun.
sittemmin Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasa on sanonut laskeutujan tehneen ”kovan laskeutumisen”. Nasan avaruusaluksesta otetut uudet kuvat näyttävät laskeutumispaikan-mutta ne otettiin iltahämärässä, eikä laskeutujaa pystytty paikantamaan.
Chandrayaan-2 oli Intian avaruusjärjestön ISROn kaikkien aikojen monimutkaisin lento. Sen puheenjohtaja K Sivan-joka oli aiemmin kuvaillut lopullista laskeutumista ”15 minuutin kauhuksi” – on sittemmin sanonut tehtävän olleen” 98-prosenttisesti onnistunut ” virallisen komitean havaintojen perusteella.
jäsen Siivanin huomautukset ovat saaneet osakseen kritiikkiä tiedemiehiltä, joiden mukaan oli liian aikaista sanoa tehtävää onnistuneeksi, varsinkin kun sen tärkein tavoite – laskeutua Kuun pinnalle mönkijä, joka voi kerätä ratkaisevaa tietoa – jää toteutumatta.
ISROn perustajan Vikram Sarabhain mukaan nimetty laskeutuja kuljetti mukanaan 27 kilon painoista mönkijää, jossa oli mittalaitteita Kuun maaperän analysoimiseksi.
Jos laskeutuja olisi laskeutunut tarkasti kohdentuneeseen kohtaan – kahden suuren kraatterin väliin – Mönkijä olisi rullannut Kuun pinnalle ja kerännyt dataa ja kuvia lähetettäväksi takaisin maahan analysoitavaksi. Sillä oli 14 päivän elinkaarensa aikana kyky matkustaa 500 metrin päähän laskeutujasta.
jotkut entiset ja nykyiset Isro-tutkijat ovat kuitenkin tukeneet tohtori Siivania ja sanoneet, että on epäreilua kutsua tehtävää epäonnistumiseksi.
nimettömänä pysyttelevä ISROn tutkija kertoi BBC hindille, että avaruuslennon onnistumista on mitattava ”saamillasi palautuksilla”.
”meillä oli tarkka laukaisu, luotain ohjattiin odotusten mukaisesti, mikä on tärkeä osa onnistumista ja laskeutujakin läpäisi kaikki kolme vaihetta, paitsi että viimeisessä vaiheessa se ei toiminut odotustemme mukaisesti”, hän lisäsi.
hän huomautti, että he tukeutuisivat nyt orbiterilta saamiinsa tietoihin. ”Orbiterin elinikä piteni vuodesta seitsemään vuoteen, koska polttoainetta ei kulutettu paljon. Olimme onnekkaita. Jos orbiterilta saa dataa seitsemän vuoden ajan, se tarkoittaa, että monet teknologiat ovat toimineet.”
- Intian grand ambitions in second Moon mission
- miksi Intia lähettää robotteja avaruuteen?
- miksi Intian Mars – lento on niin halpa-ja sykähdyttävä
- Intian avaruuteen vieneet naistutkijat
tohtori Madhavan Nair, ISROn entinen puheenjohtaja, sanoi, että ”vain pieni osa lennosta” oli epäonnistunut, ja vaikka laskeutuja ei ollut tehnyt pehmeää laskeutumista, se oli menettänyt yhteyden ”hyvin lähelle Kuun pintaa.”
hän lisäsi, että ”painotus” on annettava tehtävän jokaiselle vaiheelle, ja että kaikki muut vaiheet – laukaisu, kiertoradan tarkka sijoittuminen Kuun kiertoradalle ja laskeutujan erottaminen kiertoradasta – olivat onnistuneet.
”ehkä meillä on ollut hienoin kuva kuun pinnasta, jonka globaali yhteisö on ottanut”, hän sanoi.
pehmeä laskeutuminen toiselle planeettakunnalle – vain kolmen muun maan tähän mennessä saavuttama saavutus – olisi tiedekirjoittaja Pallava Baglan mukaan ollut valtava teknologinen saavutus ISROn ja Intian avaruustavoitteille.
hän lisää, että se olisi myös tasoittanut tietä Intian tuleville lennoille laskeutua Marsiin ja avannut Intian mahdollisuuden lähettää astronautteja avaruuteen.
näyttää siltä, että Isro valmistautuu jo siihen.
tohtori Sivan kertoi The Hindu-sanomalehdelle: ”joulukuuhun 2021 mennessä ensimmäinen intiaani kuljetetaan omalla raketillamme. Isro työstää sitä”.