CCNA 1 (v5.1 + v6.0) Luku 9 Tenttivastaukset IP-verkkojen aliverkolle
Lue luku wise CCNA 1 Tenttivastaukset (v5.1 + v6.0)
CCNA 1 Luku 9 koevastaukset 2020
1. Mitkä kaksi ominaisuutta liittyvät UDP-istuntoihin? (Valitse kaksi.)
- Kohdelaitteet vastaanottavat liikennettä minimaalisella viiveellä.*
- siirrettyjä datasegmenttejä seurataan.
- Kohdelaitteet kokoavat viestit uudelleen ja välittävät ne sovellukseen.
- vastaanotettuja tietoja ei ole salattu.*
- pakkaamattomia datapaketteja lähetetään edelleen.
2. Mitä tapahtuu, jos osaa FTP-viestistä ei toimiteta perille?
- viesti katoaa, koska FTP ei käytä luotettavaa toimitustapaa.
- FTP source-isäntä lähettää kyselyn kohdeis-isännälle.
- FTP-viestin kadonnut osa lähetetään uudelleen.*
- koko FTP-viesti lähetetään uudelleen.
3. Isäntälaitteen on lähetettävä suuri videotiedosto verkon läpi samalla kun se tarjoaa tiedonsiirtoa muille käyttäjille. Mikä ominaisuus mahdollistaa eri viestintävirrat tapahtua samaan aikaan, ilman yhden datavirran käyttäen kaikki käytettävissä kaistanleveys?
- ikkunakoko
- multiplexing*
- porttinumerot
- kuittaukset
4. Millaista porttia on pyydettävä IANALTA, jotta sitä voidaan käyttää tietyn sovelluksen kanssa?
- rekisteröity satama*
- yksityinen satama
- lähdesatama
dynaaminen satama
5. Millaisia tietoja kuljetusotsakkeessa on?
- määränpää-ja lähdeporttien loogiset osoitteet
- määränpää-ja lähdeporttien fyysiset osoitteet
- määränpää-ja lähdeporttien numerot*
- koodatut sovellustiedot
6. Mikä on pistorasia?
- lähteen ja määränpään IP-osoitteen sekä lähteen ja määränpään Ethernet-osoitteen yhdistelmä
- lähteen IP-osoitteen ja portin numeron tai määränpään IP-osoitteen ja portin numeron yhdistelmä*
- lähde-ja kohdesekvenssin ja kuittausnumeroiden yhdistelmä
- lähde-ja kohdesekvenssin ja portin numeron yhdistelmä
7. Mikä on TCP-ja UDP-tunnettujen porttien täydellinen valikoima?
- 0 – 255
- 0 – 1023*
- 256-1023
- 1024-49151
8. Mitä lippua TCP-otsikossa käytetään vastauksena vastaanotettuun evään kahden verkkolaitteen välisen yhteyden katkaisemiseksi?
- FIN
- SYN
CK*
ST
9. Mikä on TCP-palvelimen prosessin ominaisuus?
- jokainen palvelimella käynnissä oleva sovellusprosessi on määritettävä käyttämään dynaamista porttinumeroa.
- palvelimella voi olla monta porttia auki samanaikaisesti, yksi jokaista aktiivista palvelinsovellusta kohti.*
- yksittäisellä palvelimella voi olla kaksi samaan porttinumeroon osoitettua palvelua samassa kuljetuskerroksen palvelussa.
- kahta eri sovellusta käyttävä isäntä voi molemmat konfiguroida käyttämään samaa palvelinporttia.
10. Mitkä kaksi TCP-otsikossa olevaa lippua käytetään TCP: n kolmijakoisessa kädenpuristuksessa muodostamaan yhteys kahden verkkolaitteen välille? (Valitse kaksi.)
- CK*IN PSH
- RST
- URG
SYN*
11. Tietokone lataa suuren tiedoston palvelimelta. TCP-ikkuna on 1000 tavua. Palvelin lähettää tiedoston käyttäen 100-tavuisia segmenttejä. Kuinka monta segmenttiä palvelin lähettää ennen kuin se vaatii kuittauksen tietokoneelta?
- 1 segmentti
- 10 segmenttiä*
- 100 segmenttiä
- 1000 segmenttiä
12. Mikä tekijä määrittää TCP-ikkunan koon?
- siirrettävän datan määrä
- TCP-segmenttiin kuuluvien palveluiden määrä
- sen datan määrä, jonka kohde voi käsitellä kerralla*
- sen datan määrän, jonka lähde pystyy lähettämään kerralla
13. TCP-istunnon aikana kohdelaite lähettää kuittausnumeron lähdelaitteelle. Mitä kuittausnumero edustaa?
- vastaanotettujen tavujen kokonaismäärä
- yksi numero enemmän kuin järjestysnumero
- seuraava tavu, jonka määränpää odottaa saavansa*
- lähteen lähettämän viimeisen järjestysnumeron
14. Mitä tietoja TCP käyttää vastaanotettujen segmenttien uudelleen kokoamiseen ja uudelleenjärjestämiseen?
- porttinumerot
- järjestysnumerot*
- kuittausnumerot
- katkelmanumerot
15. Mitä TCP tekee, jos lähettävä lähde havaitsee verkon ruuhkautumisen määränpäähän johtavalla polulla?
- lähdeisäntä lähettää pyynnön tiheämmistä kuittauksista kohteeseen.
- lähde vähentää lähettämänsä tiedon määrää ennen kuin sen täytyy vastaanottaa kuittauksia kohteesta.*
- kohde pyytää koko viestin uudelleenlähettämistä.
- lähde kuittaa viimeisen lähetettävän segmentin ja sisällyttää viestiin pienempää ikkunakokoa koskevan pyynnön.
16. Mikä on UDP: n ominaisuus?
- UDP-datagrammit kulkevat samaa reittiä ja saapuvat oikeassa järjestyksessä määränpäähän.
- UDP: tä käyttäviä sovelluksia pidetään aina epäluotettavina.
- UDP kokoaa saadut datagrammit uudelleen siinä järjestyksessä kuin ne saatiin.*
- UDP välittää dataa verkkoon vasta, kun kohde on valmis vastaanottamaan tiedot.
17.Mitä asiakas tekee, kun sillä on UDP-datagrammeja lähetettävänä?
- se vain lähettää datagrammit.*
- se tiedustelee palvelimelta, onko se valmis vastaanottamaan tietoja.
- se lähettää pelkistetyn kolmijakoisen kädenpuristuksen palvelimelle.
- se lähettää palvelimelle segmentin, jossa syn-lippu on asetettu synkronoimaan keskustelu.
18.Mitä tapahtuu, jos TFTP-siirron ensimmäinen paketti katoaa?
- asiakas odottaa vastausta toistaiseksi.
- TFTP-sovellus yrittää uudelleen, jos vastausta ei saada.*
- next-hop-reititin tai oletusyhdyskäytävä antaa vastauksen virhekoodilla.
- kuljetuskerros yrittää kyselyn uudelleen, jos vastausta ei saada.
19.Isäntälaite vastaanottaa suoratoistovideota. Miten laite ottaa huomioon videodatan, joka katoaa lähetyksen aikana?
- laite pyytää välittömästi uudelleenlähettämään puuttuvat tiedot.
- laite keskeyttää videovirran järjestysnumeroiden avulla, kunnes oikeat tiedot saapuvat.
- laite viivyttää videon suoratoistoa, kunnes koko videovirta on vastaanotettu.
- laite jatkaa suoratoistovideon vastaanottamista, mutta hetkellinen häiriö voi tulla.
20. Miksi HTTP käyttää TCP: tä siirtokerroksen protokollana?
- nopeimman mahdollisen latausnopeuden varmistamiseksi
- , koska HTTP on paras mahdollinen protokolla
- , koska lähetysvirheet ovat helposti siedettävissä
- , koska HTTP vaatii luotettavaa toimitusta*
21. Milloin UDP on parempi kuin TCP?
- kun asiakas lähettää segmentin palvelimelle
- , kun kaikki tiedot on saatava kokonaan ennen kuin mitään sen osaa pidetään hyödyllisenä
- , kun sovellus voi sietää jonkin verran tietojen häviämistä siirron aikana*
- , kun segmenttien on saavuttava hyvin tietyssä järjestyksessä, jotta ne voidaan käsitellä onnistuneesti
22. Mitkä kolme sovelluskerroksen protokollaa käyttävät TCP: tä? (Valitse kolme.)
- SMTP*
- FTP*
- SNMP
- HTTP*
- DHCP
FTP
23. Katso näyttelyä. Harkitse datagrammia, joka on peräisin tietokoneelta ja joka on tarkoitettu www-palvelimelle. Täsmää kuvaukseen IP-osoitteet ja porttinumerot, jotka ovat kyseisessä datagrammissa. (Kaikkia vaihtoehtoja ei käytetä.)
destination IP address- >192.168.2.2
kohdeportin numero -> 80
source IP address -> 192.168.1.2
source port number -> 2578
24. Katso näyttelyä. Kuinka monta broadcast verkkotunnuksia on olemassa?
- 1
- 2
3 *
25. Kuinka monta käyttökelpoista isäntäosoitetta on aliverkossa 192.168.1.32 / 27?
- 32 30* 416 62
26. Kuinka monta isäntäosoitetta on saatavilla verkossa 172.16.128.0 aliverkon maskilla 255.255.252.0?
- 510 12 1022*024 0462048
27. Verkon ylläpitäjä aliverottaa verkkoa vaihtelevasti. Pienimmän aliverkon maski on 255.255.255.248. Kuinka monta isäntäosoitetta tämä aliverkosto tarjoaa??
- 4 * 0 2
28. Katso näyttelyä. Yritys käyttää verkkoonsa osoitelohkoa 128.107.0.0 / 16. Mikä aliverkon naamio tarjoaisi suurimman määrän samankokoisia aliverkkoja samalla kun se tarjoaa tarpeeksi isäntäosoitteita kullekin aliverkolle näyttelyssä?
- 255.255.255.0
- 255.255.128*
- 255.255.255.192
- 255.255.255.240
255.255.255.224
29. Katso näyttelyä. Verkon ylläpitäjä on antanut LBMISS: n lähiverkolle osoitealueen 192.168.10.0. Tämä osoitealue on aliverkostettu käyttäen / 29-etuliitettä. Jotta voidaan sijoittaa uuden rakennuksen, teknikko on päättänyt käyttää viidettä aliverkon konfigurointiin uuden verkon (aliverkon nolla on ensimmäinen aliverkon). Yhtiön käytäntöjen mukaan reititinliittymälle annetaan aina ensimmäinen käyttökelpoinen isäntäosoite ja työryhmäpalvelimelle viimeinen käyttökelpoinen isäntäosoite. Mikä määritys on syötettävä työryhmäpalvelimen ominaisuuksiin, jotta yhteydet internetiin ovat mahdollisia?
- IP-osoite: 192.168.10.65 aliverkon peite: 255.255.255.240, oletusyhdyskäytävä: 192.168.10.76
- IP-osoite: 192.168.10.38 aliverkon peite: 255.255.240, oletusyhdyskäytävä: 192.168.10.33
- IP-osoite: 192.168.10.38 aliverkon peite: 255.255.248, oletusyhdyskäytävä: 192.168.10.33*
- IP-osoite: 192.168.10.41 aliverkon peite: 255.255.248, oletusyhdyskäytävä: 192.168.10.46
- IP-osoite: 192.168.10.254 aliverkon peite: 255.255.0, oletusyhdyskäytävä: 192.168.10.1
30. Kuinka monta bittiä on lainattava osoitteen isäntäosasta, jotta reitittimeen mahtuu viisi liitettyä verkkoa?
- kaksi
- kolme*
- viisi
eljä
31. Yrityksen verkko-osoite on 192.168.1.64 ja aliverkon maski on 255.255.255.192. Yhtiö haluaa luoda kaksi aliverkkoa, jotka sisältäisivät 10 isäntää ja 18 isäntää. Mitkä kaksi verkostoa saavuttaisivat sen? (Valitse kaksi.)
- 192.168.1.16/28
- 192.168.1.64/27*
- 192.168.1.128/27
- 192.168.1.96/28*
- 192.168.1.192/28
32. IPv4: ää käyttävässä verkossa mikä etuliite sopisi parhaiten 100 isäntää sisältävään aliverkostoon?
- /23 24 /25*26
33. Katso näyttelyä.
kun otetaan huomioon verkko-osoite 192.168.5.0 ja aliverkon peite 255.255.224, kuinka monta isäntäosoitetta on käyttämättä annetuissa aliverkoissa?
- 56 60 64
- 68
72*
34. Kun kehitetään yritysverkon IP-osoitejärjestelmää, mitkä laitteet suositellaan ryhmitettäväksi omaan aliverkostoonsa tai loogiseen osoiteryhmäänsä?
- loppukäyttäjäasiakkaat
- työasemaasiakkaat
- mobiili-ja kannettavien tietokoneiden isännät
- isännät, jotka ovat käytettävissä Internetistä*
35. Verkon ylläpitäjän on valvottava datakeskuksen palvelimille ja palvelimilta tulevaa verkkoliikennettä. Mitä IP-osoitejärjestelmän ominaisuuksia olisi sovellettava näihin laitteisiin?
- satunnaiset staattiset osoitteet turvallisuuden parantamiseksi
- osoitteet eri aliverkoista redundanssia varten
- ennustettavat staattiset IP-osoitteet tunnistamisen helpottamiseksi*
- dynaamiset osoitteet päällekkäisten osoitteiden todennäköisyyden vähentämiseksi
36. Mitkä kaksi syytä yleensä tekevät DHCP: stä suositun tavan määrittää IP-osoitteita suurten verkkojen isännille? (Valitse kaksi.)
- se poistaa useimmat osoitteen asetusvirheet.*
- se varmistaa, että osoitteita käytetään vain laitteissa, jotka vaativat pysyvän osoitteen.
- se takaa, että jokainen osoitetta tarvitseva laite saa sellaisen.
- se antaa osoitteen vain laitteille, joilla on lupa olla yhteydessä verkkoon.
- se vähentää verkon tukihenkilöstön taakkaa.
37. Katso näyttelyä. Tietokone, jonka IPv6-osoite on määritetty näyttelyssä, ei voi käyttää Internetiä. Mikä hätänä?
- DNS-osoite on väärä.
- ei pitäisi olla vaihtoehtoista DNS-osoitetta.
- yhdyskäytävän osoite on väärässä aliverkossa.*
- asetuksia ei vahvistettu.
38. Kun aliverotat /64 IPv6 – verkon etuliitettä, mikä on ensisijainen Uusi etuliitteen pituus?
- /66 70 /72*74
39. Mikä on aliverkon osoite osoite 2001: DB8:BC15:a: 12AB:: 1/64?
- 2001:DB8:BC15::0
- 2001:DB8:BC15:A::0*
- 2001:DB8:BC15:A:1: 1
- 2001:DB8:BC15:A:12:: 0
40. Mitkä kaksi merkintää ovat käyttökelpoisia näykkimisrajoja Aliverkotettaessa IPv6: ssa? (Valitse kaksi.)
- /62 64*66 68*70
41. Täytä tyhjä kohta.
pistemäisessä desimaalimerkinnässä IP-osoite 172.25.0.126 on verkon viimeinen isäntäosoite 172.25.0.64 / 26.
42. Täytä tyhjä kohta.
pistemäisessä desimaalimerkinnässä aliverkon maskiin 255.255.254.0 mahtuu 500 isäntää per aliverkko.
harkitse seuraavia vaihteluvälejä addresses:
2001:0DB8:BC15:00A0:0000::
2001:0DB8:BC15:00A1:0000::
2001:0DB8:BC15:00A2:0000::
…
2001:0DB8:BC15:00AF:0000::
osoitealueen etuliitteen pituus on / 60
43. Täytä tyhjä kohta.
nibble koostuu 4 bitistä.
44. Avaa PT-toiminta. Suorita tehtävät toimintaohjeissa ja vastaa sitten kysymykseen. Mikä ongelma aiheuttaa sen, että isäntä A ei pysty kommunikoimaan isännän B kanssa?
host A: n aliverkon maski on virheellinen.
Host A: ssa on virheellinen oletusyhdyskäytävä.
isäntä A ja isäntä B ovat päällekkäisissä aliverkoissa.*
host B: n IP-osoite ei ole samassa aliverkossa kuin oletusyhdyskäytävä on päällä.
45. Katso näyttelyä.
kun otetaan huomioon verkko-osoite 192.168.5.0 ja aliverkon maski 255.255.224, kuinka monta osoitetta menee yhteensä hukkaan aliverkottamalla kukin verkko aliverkon maskilla 255.255.224?
56
60
64
68
72 *
46. Sovita aliverkko isäntäosoitteeseen, joka sisältyisi aliverkkoon. (Kaikkia vaihtoehtoja ei käytetä.) 
Aseta vaihtoehdot seuraavaan järjestykseen:
– ei pisteytetty –
192.168.1.64/27
– ei pisteytetty –
192.168.1.32/27
192.168.1.96/27
47. Katso näyttelyä. Yhdistä verkkoon oikea IP-osoite ja etuliite, jotka täyttävät kunkin verkon käyttökelpoiset isäntäosoitteen vaatimukset. (Kaikkia vaihtoehtoja ei käytetä.)
Aseta vaihtoehdot seuraavaan järjestykseen:
– not scored –
Network C
– not scored –
Network a
Network d
Network b
