Cardinalfish

Taksonomy:

Kingdom: Animalia

Phylum: Chordata

Luokka: Actinopterygii

Järjestys: Perciformes

heimo: Apogonidae

heimo: Pterapogon

laji: P. kauderni

morfologia/väritys:

cardinalfish, tunnetaan myös nimellä Banggai cardinalfish, on Rauskuihin kuuluva kala, eli luokka actinopterygii. Sillä on 8 kokonaisselkärankaa, 14 dorsaalipehmeitä rauskuja, 2 peräaukkorauskua ja 13 peräaukkorauskua (Kapuli ja Valdestamon). Lajin huomaa paremmin siitä, että sillä on tupsullinen ensimmäinen selkäevä ja syvään haarautunut peräevä. Lisäksi sekä toinen selkäevärausku että peräevärausku ovat pitkulaisia. Sen ihon Värikuvio on hyvin selkeä ja selväpiirteinen: sillä on 3 mustaa palkkia pään ja vartalon poikki, mustat reunat toisen selkä-ja peräevän etumarginaaleja pitkin, mustat reunat häntäevän ylä-ja alarajaa pitkin ja mustat lantion evät, jotka on merkitty valkoisilla täplillä. Myös toisen selkä -, peräevä-ja häntäevän reunoilla kulkee sarja valkoisia täpliä. Ruumis on hyvin kiiltävä ja hopeanhohtoinen, ja siinä on noin 20 häikäisevää valkoista pistettä toisen ja kolmannen mustan palkin välissä. Aikuisten ruumiinkoko kasvaa kokonaispituudeltaan jopa 8 cm: iin (Allen, G. R & Donaldson, T. J.).

elämänhistoria & ekologia:

  • levinneisyysalue ja elinympäristö:

Pterapogon kauderni on maantieteellisesti hyvin suppea. Sitä tavataan vain nimetyillä alueilla 33 saaren rannikoilla Banggain saaristossa, joka kuuluu Indonesian saariryhmään (”Banggai cardinalfish (Pterapogon kauderni)”). Kardinaalikalat (”Cardinalfishes”) on trooppisissa merissä elävä kalalaji. Se on pohjakala eli se elää ja ruokailee vesistön pohjalla tai sen läheisyydessä. Se pysyttelee matalissa vesissä 1,5 – 5 metrin syvyydessä, mutta harvoin 2,5 metrin syvyydessä ja 28-31 asteen lämpötiloissa. Tavallisesti se suosii tyyniä vesiä, mutta joitakin elää alueilla, joilla on suuria virtaamia. Myös kardinaalikalat ovat usein lähellä ja ympärillä koralli riuttoja; on olemassa joitakin, jotka löytyvät ympärillä meriruoho vuodetta myös. Näissä ympäristöissä elävät kardinaalikalat yhdistävät yleensä eliöitä, jotka elävät myös lähellä merenpohjaa, kuten merisiilejä, merivuokoja ja haarautuvia koralli (”Banggai cardinalfi (Pterapogon kauderni)”).

  • ruokavalio:

Banggai-Kardinaalikalat ovat lihansyöjiä. Se syö äyriäisiä, zoobenthoja, pieniä kaloja ja liikkuvia selkärangattomia (”Banggai cardinal fish – Pterapogon kauderni ”). Akvaarioissa sen tulee syödä monipuolisesti lihaisaa ravintoa, kuten syötäväksi tarkoitettuja katkarapuja, merilihaa, verimatoja ja koosta riippuen maksasyöttökalaa (”Kaudern’ s Cardinal – Tank-Bred”). Se ei voi syödä kuivia valmisruokia, kuten pellettejä ja hiutaleita.

  • lisääntyminen:

Kardinaalikaloja pidetään ei-yksiavioisina pareina. Naaraat ovat irtosuhteita ja haluavat paritella useiden urosten kanssa. Banggai Cardinalfishes on helppo kasvattaa, kun pariutunut pari muodostaa. Naaraat yleensä puolustavat koirasta lisääntymisen aikana ja sen jälkeen. Kardinaalikalat ovat isänpuoleisia suupaloja,eli koiras pitää munat. Varsinainen kutu tapahtuu normaalisti iltapäivällä (akvaarioissa) ja munien siirto kestää vain muutaman sekunnin. Kutu on hyvin ilmeistä, koiras kieltäytyy ravinnosta ja sen suuonteloon tulee jälkeenpäin hyvin turvonnut. Kutemisen jälkeen naaras on hyvin suojeleva koirasta kohtaan. Kardinaalikala lisääntyy noin 30 päivän välein, mutta sitä on tavattu niinkin usein kuin 2 viikkoa (Pedersen).

  • Behavior:

Cardinalfisheja pidetään yleensä puoliaggressiivisina. Mutta koska se osoittaa alueellista aggressiivista käyttäytymistä saman lajin jäseniä kohtaan, sitä ei tule pitää suurissa ryhmissä, vaikka se viihtyykin muutaman muun Kardinaalikalastajan ympärillä vuorovaikutusta varten (”Kaudern’ s Cardinal – Tank-Bred”).

suojelu:

vaikka Banggai-Kardinaalikalasta on tullut edustaja akvaariomarkkinoilla, Ei Banggai-Kardinaalikalalle ole tehty suojelutoimenpidettä. Mutta pian sen jälkeen, kun Banggai-Kardinaalikalasta alkoi tulla suosittu laji akvaariokaupassa, New Jerseyn osavaltion akvaariossa (Allen, G. r & Donaldson, T. J.) kehitettiin jalostusohjelma. Lisäksi vuonna 2010 LINI alkoi työskennellä Banggain saaristossa Keski-Sulawesilla Indonesiassa auttaakseen paikallisia sidosryhmiä kehittämään alueelle merensuojeluohjelmaa (Zayed).

periaatteessa se ei ole aiempina vuosina ollut suuremmin murheenkryyni, mutta viime vuosina siitä on alettu huolestua, koska se alkaa riehua liikaa ja sitä alkaa uhata elinympäristöjen tuhoutuminen.

tuore tutkimus:

äskettäin tehtiin 3 vuoden ajan, huhtikuusta 2008 huhtikuuhun 2011, Indonesiassa elävä Banggai – Kardinaalikala. Tavoitteena oli auttaa säilyttämään Banggai-Kardinaalikalat ja saada parempi käsitys seuraavista: merten suojelualueiden tärkeys, paikan päällä tehtävä tutkimus, jossa perehdytään lajin dynamiikkaan sekä kalastuksen ja ihmiskunnan toiminnan vaikutuksiin, sekä elinkeinoelämän kannalta kustannustehokkaiden viljelytekniikoiden (Cégalerba) käytännön käyttö.

mielenkiintoisia faktoja:

  • toisin kuin useimmat merikalat, kardinaalikalat tuottavat hyvin pienen määrän munia, joita koiraat hautovat ja hautovat suussaan.
  • Banggai-Kardinaalikalat vaikuttavat melko taudinkestäviltä.
  • viimeaikaisten tuontitietojen perusteella kardinaalikalat on rankattu yhdeksi kymmenestä arvokkaimmasta Yhdysvaltoihin tuodusta meriakvaariokalasta.
  • joka vuosi yli 900 000 Banggai-Kardinaalikalayksilöä viedään Eurooppaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin; se on lähes miljoona!

taloudellinen/ekologinen palvelu:

Kardinaalikaloista on tullut suosittuja akvaariokaloja sen houkuttelevan ulkonäön, harvinaisuuden, rajallisen levinneisyyden ja kiinnostavan biologian vuoksi. Tästä syystä Banggai-Kardinaalikalasta on tullut näinä vuosina tärkeä yksilö koralli-riuttojen koristekalakaupassa. Kalastajat hankkivat elantonsa yhdistämällä Banggai-Kardinaalikalojen sadon ja muiden lajien kalastuksen akvaariokauppaa varten (”koralli-riuttojen Villieläinkaupan ekologiset vaikutukset ja käytännöt”).

kiinnostavat linkit:

huomaa, että verkkosivun omistajat ovat saattaneet poistaa tai siirtää seuraavat linkit tämän ylioppilaskirjoituksen laatimisen jälkeen.

http://www.youtube.com/watch?v=pVICeDX2dp4 kaunis invaasiovideo

http://www.youtube.com/watch?v=TfgCu9h7_0Ukoiras, jonka suu on täynnä munia

http://www.youtube.com/watch?v=YsamUWGix8sBanggai-Kardinaalikalat vapauttavat nuoria suustaan

http://www.instagrok.com/grok/?query=banggai+cardinalfishall about Banggai cardinalfishes

huomaa, että verkkosivun omistajat ovat saattaneet poistaa tai siirtää seuraavat viittaukset tämän ylioppilaskirjoituksen luomisen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.