neljä jaloa totuutta edustaa Buddhan opetusten ydintä, buddhalaisuuden ydintä. Nämä hengelliset totuudet ovat totuus kärsimyksen alkuperästä, totuus kärsimyksen loppumisesta ja totuus kärsimyksen loppumiseen johtavasta tiestä. Nämä neljä lakia Buddha oppi ymmärtämään meditoidessaan Bodhi-puun alla.

heräämisensä jälkeen Buddha piti benaresin peurapuistossa saarnan nimeltä neljä jaloa totuutta. Nämä totuudet sisältävät koko dharman, koska kaikki Buddhan opetukset liittyvät näihin totuuksiin. Hän esitti opetuksensa helposti ymmärrettävällä kielellä, sillä tavallinen mies ja nainen saattoivat ymmärtää sitä.

neljä jaloa totuutta tarjoavat perusteellisen selityksen inhimillisestä kärsimyksestä sekä metodin, polun, joka johtaa onnellisuuteen, sisäiseen rauhaan ja myötätuntoon.

Buddhaa verrataan usein lääkäriin. Kahdessa ensimmäisessä totuudessa hän diagnosoi sairauden (kärsimyksen) ja tunnisti sen syyn (kiintymyksen). Kolmas totuus on ymmärrys siitä, että tuohon kärsimykseen on parannuskeino, parannuskeino. Neljännessä jalossa totuudessa Buddha antaa meille reseptin, vastalääkkeen, jolla saamme vapautuksen kärsimyksestä. Se lääke on kahdeksanosainen tie.

vaikka buddhalaisuus on nykyään jaettu useisiin koulukuntiin, Buddhan yli kaksituhattaviisisataa vuotta sitten julistamat neljä jaloa totuutta ovat edelleen läsnä jokaisessa koulussa. Theravada-buddhalaisuus painotti sitä paljon, kun taas Mahayana-koulukunnat keskittyvät enemmän oivalluksiin.

Buddhan opetukset neljästä jalosta totuudesta jäivät selittämättömiksi, ja ollaanpa rehellisiä, niitä voi olla melko vaikea ymmärtää.

juuri siksi olen päättänyt kirjoittaa tämän artikkelin selittääkseni teille yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla, mitkä ovat neljä jaloa totuutta. Toivon, että tämä yksinkertaistettu ja hyvin selitetty kuvaus Buddhan neljästä jalosta totuudesta auttaa sinua integroimaan sen elämääsi.

ensimmäinen jalo totuus – elämään liittyy kärsimystä

ensimmäinen jalo totuus on petollisen yksinkertainen, mutta silti hyvin syvällinen ja selkeä. Se on yleensä käännetty ”kaikki elämä sisältää kärsimystä”, tai”kaikki elämä on epätyydyttävä”.

se lienee ensimmäinen jalo totuus, joka saa monet uskomaan, että buddhalaisuus on kyyninen tai pessimistinen uskonto, erityisesti niille, jotka eivät koskaan lue osia, joissa puhutaan aiheuttajasta ja kärsimyksen vastalääkkeestä.

ensimmäinen jalo totuus on selvä ja ilmeinen oivallus siitä, että kaikki elämä sisältää kärsimystä eri tasoilla. Alkuperäinen Buddhan käyttämä sana oli Dukkha, ja se voidaan kääntää ”kärsimys”, ”kipu”, ”tyytymättömyys”, ”stressi” tai ”ahdistus”.

dukkha sisältää tietenkin fyysisen kärsimyksen ilmeiset muodot, kuten kivun, vamman ja sairauden, kuten varpaan lyömisen olohuoneen pöydälle, päänsäryn, luun murtumisen tai kroonisen tai parantumattoman sairauden aiheuttaman sietämättömän kivun.

Dukkha sisältää myös pitkän kirjon tunneperäistä ja henkistä levottomuutta ja epämukavuutta, kuten riitaa kumppanin kanssa, turhautumisen tunnetta, riittämättömyyden tunnetta, pettymystä työhönsä liittyen, loukkaantumista, masennuksen kokemista tai suuttumusta ja järkytystä jne.

kärsimys on myös luonteenomaista mielen jännittyneisyydelle, kuten stressille, ahdistuneisuudelle, levottomuudelle, huolettomuudelle, levottomuudelle, alakuloisuudelle, ikävystymiselle jne.

toinen jalo totuus – kärsimyksen alkuperä on kiintymys

Buddhan tajuttua, että kärsimys on erottamaton osa elämää, hän ymmärsi, ettei kärsimykselle voi tulla loppua, ellemme saa selville, mikä sen aiheuttaa.

toisessa jalossa totuudessa Buddha kertoo, että kaiken kärsimyksen juuri on kiintymys, ja sanoi, että kärsimyksen perussyy on ”kiintymys haluun saada (himo), kiintymys haluun olla omistamatta (vastenmielisyys) ja kiintymys tietämättömiin näkemyksiin”.

on tärkeää täsmentää, että halu ei ole tässä ongelma, himo tai kiintymys on.

kolme kärsimystä aiheuttavaa liitetiedostoa

näitä kolmea mielen sumentavaa mielentilaa kutsutaan sanskritiksi nimellä Klesha. Niitä kutsutaan Mahayana-perinteen kolmeksi myrkyksi tai Theravada-perinteen kolmeksi epäterveeksi juureksi.

1 – himo (Raga)

himo voidaan kuvata kiihkeiksi haluiksi, joita ihmisillä on aistiensa miellyttämiseen, elämän kokemiseen ja egonsa suojelemiseen.

himot eivät ole yksinkertaisia haluja, ne ovat hyvin voimakkaita, häiritseviä mielenliikkeitä, jotka tulisi ymmärtää enemmän hallitsemattomina janoina tai haluina.

kolmenlaista himoa

ensimmäisessä saarnassaan Siddhartha Gautama – nyt Buddha-hahmotteli kolme erilaista himoa: aistillisen nautinnon himo, tulemisen himo ja ei-tulemisen himo.

1. Aistilliset halut on helppo tunnistaa, ne ovat liitteitä seksiin, ruokaan, esineisiin, viihteeseen, mukavuuteen jne.

2. Halu tulla on kiintymystä haluun olla kuuluisa tai voimakas.

3. Ei-tulemisen kaipuu on kiintymystä haluun päästä eroon jostakin, mitä se sitten onkaan.

2 – vastenmielisyys (Dvesha)

Dvesha on sanskirtinen sana, joka tarkoittaa ”vastenmielisyyttä”, ”vastenmielisyyttä” tai ”vihaa”, ja on yksi esteistä, jotka estävät harjoittajaa saavuttamasta heräämistä. Se voidaan määritellä peloksi saada, tai olla yhteydessä siihen, mitä emme halua tai mistä emme pidä.

vastenmielisyyden oireet voivat ilmetä vastenmielisyytenä ja vastenmielisyytenä, aina vihaksi, vihamielisyydeksi ja toivomukseksi kivusta, vahingosta tai kärsimyksestä jollekulle.

vastenmielisyydellä meillä on taipumus vastustaa, kieltää, välttää ja vastustaa epämiellyttäviä tunteita, tapahtumia ja ihmisiä, joista emme pidä. Egomme haluaa kaiken elämässämme olevan miellyttävää, helppoa, mukavaa ja tyydyttävää koko ajan.

tämä häiriintynyt mielentila vain vahvistaa käsitystämme kaksinaisuudesta ja erillisyydestä maailman, todellisuuden kanssa. Se vangitsee meidät myös noidankehään, jossa joudumme jatkuvasti kokemaan konflikteja ja löytämään vihollisia, minne tahansa menemmekin.

3 – tietämättömyys

Mitä tietämättömyys on buddhalaisesta näkökulmasta? Todellisella tietämättömyydellä ei ole mitään tekemistä jonkun tasokoulutuksen kanssa, vaan ihmisen kykenemättömyyden nähdä itsensä ja maailman todellinen luonne, nähdä asiat sellaisina kuin ne todella ovat, ilman erottelevan mielen suodatinta.

Buddha uskoi, että maailmassa on lukuisia totuuksia, joista ihmiset ovat tietämättömiä tai tietämättömiä heidän käsityskykynsä ja tietonsa rajojen vuoksi.

nyt tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: miksi olemme niin kiintyneitä haluihin? Jälleen kerran vastaus on yllättävän yksinkertainen ja heräävä

miksi olemme niin kiintyneitä haluihin?

buddhalaisesta näkökulmasta meillä on kaikki nuo halut, koska etsimme onnea. Niin yksinkertaista se on.

pohjimmiltaan me kaikki haluamme onnea, se on meidän inhimillinen tilamme, mutta ongelma, joka ilmenee siinä onnen tavoittelussa, on se, että etsimme sitä väärästä paikasta.

yritämme löytää onnen rahasta, kulutuksesta, ruoasta, alkoholista, huumeista, seksistä jne. Uskomme virheellisesti, että löydämme sen lopulta syömällä enemmän suklaakakkua, juomalla enemmän punaviiniä, ostamalla uusimman iPhonen, hankkimalla palkankorotuksen, hankkimalla isomman talon tai harrastamalla enemmän seksiä useamman kumppanin kanssa.

miksi kiintymyssuhde aiheuttaa kärsimystä?

kiintymys on voimakas, hallitsematon halu, joka aiheuttaa kärsimystä, koska se varastaa sisäisen rauhamme, seesteisyytemme ja vapautemme.

olemalla himon Orja meistä tulee monimutkaisia, häiriintyneitä, turhautuneita ja vihaisia, mikä puolestaan aiheuttaa entistä enemmän kärsimystä. Seurauksena on, että tämä vasta luotu kärsimys saa meidät osallistumaan entistä enemmän tähän halujen ja kiintymyksen noidankehään.

tämä herättää ilmiselvästi vielä yhden kysymyksen: miten kärsimykset saadaan loppumaan?

kolmas jalo totuus – kärsimyksen loppu on saavutettavissa

kolmas jalo totuus edustaa neljän jalon totuuden käännekohtaa. Buddha paljastaa meille, että on olemassa tapa lopettaa kärsimys, ja voimme toteuttaa tämän elämässämme.

kolmas jalo totuus ei ainoastaan anna meille tarkoitusta, vaan se myös kutsuu meitä muuttumaan, vihdoin vapautumaan kärsimyksistämme ja tyytymättömyydestämme. Mielestäni tämä on tärkein neljästä Jalosta totuudesta, koska se antaa meille toivoa siitä, että sisäinen rauha, vapaus ja vapautus ovat mahdollisia.

Buddha totesi, että lopettaaksemme kärsimyksen meidän on päästettävä irti kiintymyksestämme haluihimme. Huomaa, että en sanonut ”päästä irti haluistasi”, sanoin,” päästää irti kiintymyksestämme haluihimme ” – se on hyvin erilaista.

haluista kokonaan eroon pääseminen on muutenkin mahdotonta. Jopa Buddhalla oli haluja. Tarvitsemme haluja, ilman sitä eläisimme yhä luolissa karhunturkki selässämme.

tärkeää on se, ettei meistä tule halujemme orjia. Tämä voi kuulostaa vaikealta ja vaivalloiselta toteuttaa, mutta se voidaan tehdä jatkuvalla ja valppaalla harjoittelulla.

kun omien itsekkäiden halujemme tyydyttäminen ei enää ole meille pakkomielle, huomaamme, että mielemme muuttuu ja myötätunto ja ystävällisyys kasvavat itsessämme.

tämä kiintymyksestä ja takertumisesta vapautuminen vapauttaa mielen murheista ja huolista. Tätä saavutusta kutsutaan sanskritiksi nirvanaksi ja japaniksi Satoriksi.

Ok, mutta miten siihen päästään? Miten kärsimys oikeastaan lopetetaan?

neljäs jalo totuus – polku kärsimyksen lopettamiseen

lopullinen jalo totuus on Buddhan resepti kärsimyksen lopettamiseksi. Tämä on joukko periaatteita, joita kutsutaan Kahdeksanosaiseksi poluksi.

kahdeksanosainen polku, jota kutsutaan myös Keskitieksi, on tasapainon polku, koska se opettaa välttämään äärimmäisyyksiä, minkä Buddha oli havainnut esteeksi etsiessään heräämistä.

buddhalaiset kuvailevat opetuksia usein kaavaksi, joka kuvataan yksinkertaisin askelin ja johon sisältyy sekä fyysistä että henkistä hoitoa ihmisen kärsimyksistä vapauttamiseksi.

jalon kahdeksanosaisen polun seuraaminen on jotain, mitä koet, että harjoittelet, se ei ole filosofiaa tai jonkinlaista älyllistä tietoa. Jotta voisit soveltaa sitä oikein elämääsi, se täytyy ymmärtää täsmällisesti.

buddhalaisessa symboliikassa jaloa Kahdeksanosaista polkua edustaa yleisesti Dharman pyörä, ja sen kahdeksan pinnaa edustavat polun kahdeksaa osaa.

buddhalaisuudessa kahdeksanosainen polku on käytännöllinen opas, joka on ymmärrettävä, mietittävä, mutta ennen kaikkea harjoitettava ja sovellettava omaan elämään.

buddhalaisuus ei koskaan pyydä sokeaa uskoa seuraajiltaan, joten sovella Kahdeksanosaista polkua elämääsi. Tulet hämmästymään nähdessäsi, mihin itsetutkiskelu ja siitä johtuva tyyneys vie sinut.

kahdeksanosainen polku

kahdeksanosainen polku on käytännöllinen opetusten joukko, joka on koettava ja harjoiteltava heräämisen tai Nirvanan saavuttamiseksi. Nämä polut ovat perusopetuksia, joita buddhalaiset noudattavat ja harjoittavat jokapäiväisessä elämässään.

huomaa, että jokainen polku alkaa sanalla ”oikea”. Yritä ymmärtää se toiminnan tai Mielen ominaisuutena, joka vie meidät pois kärsimyksestä sen sijaan, että se edustaisi hyvää tai pahaa – buddhalaisuudessa ei ole sellaisia asioita.

1 – right Understanding

Seeing your mind, body, and the world as they truly are.

2 – Oikea aikomus

sitoutuminen oikeiden asenteiden vaalimiseen.

3 – oikein puhuva

puhuu totuudenmukaisesti, välttäen panettelua, juoruilua, loukkaavaa tai herjaavaa puhetta.

4 – Right Action

pidättäytyminen rikollisuudesta, murhasta ja ylenmääräisestä aistillisesta nautinnosta. Käyttäytyvät rauhassa ja harmoniassa.

5 – oikea toimeentulo

välttäen toimeentulon hankkimista tavoilla, jotka aiheuttavat kärsimystä ihmisille tai eläimille, tai kauppaa aseilla tai päihteillä.

6 – oikea ponnistelu

kehittää taitavia tai tervehenkisiä ominaisuuksia, kuten myötätuntoa, ystävällisyyttä ja viisautta, vastakohtana halulle, vastenmielisyydelle ja tietämättömyydelle.

7 – right Mindfulness

kehittää tietoisuutta kehosta, aistimuksista, tunteista ja mielentiloista.

8 – right Concentration

kehittää tämän tietoisuuden edellyttämää henkistä keskittymistä. Harjoittelen meditaatiota.

Kahdeksanosaista polkua ei tule nähdä vaiheina, vaan jokainen polku on kumulatiivinen ja sitä tulee harjoitella samanaikaisesti.

PS: jos haluat tarkemman selityksen Kahdeksanosaisesta polusta, klikkaa tästä.

neljä jaloa totuutta ja sinä

ihmiset tuntevat vetoa buddhalaisuuteen monista eri syistä, mutta yleisimpiä syitä ovat halu tulla paremmaksi ihmiseksi, sisäisen rauhan tarve ja halu kokea todellista onnea.

ymmärtämällä ja harjoittamalla neljää jaloa totuutta (buddhalaisuus on käytäntö, ei uskomusjärjestelmä tai filosofia), sinulla on suurempi ymmärrys ja tietoisuus itsestäsi ja ympäröivästä maailmasta.

Tämä saavutetaan itsetutkiskelulla (sisimpäämme katsomisella), kunnes löydämme kärsimyksemme lähteen.

seuraamalla neljää jaloa totuutta ja Kahdeksanosaista polkua saat oivalluksia, jotka auttavat sinua menemään erillisyyden illuusion tuolle puolen ja näkemään maailman ja muut olennot eri valossa.

meditaation ja mindfulnessin harjoittaminen antaa luonnollisestikin mahdollisuuden kokea nykyhetki täydellisesti ja käsitellä tehokkaasti ja vääristyneitä tunteita ja käsityksiä. Meditaation avulla opit hiljentämään mielen, ja buddhalaisen opin mukaan tämä sisäinen rauhallisuus on onnellisuuden ja tyytyväisyyden lähde.

polun kävely

kuten kaikki buddhalaiset opetukset, jalot totuudet ja kahdeksanosainen polku toimivat vain, jos päätät harjoittaa niitä elämääsi ja otat täyden vastuun sen tien seuraamisesta.

vain sinä voit kulkea polkua, joka johtaa elämään ilman tyytymättömyyttä ja kärsimystä. Ei kukaan, mutta voit saavuttaa Nirvana – Ei Buddha, ei buddhalainen mestari, mutta sinä ja sinä yksin.