sen kanssa ei saa syödä hapatettua leipää. Seitsemän päivää syö se happamattoman leivän (matsan), kurjuuden leivän kera – sillä kiiruusti lähdit Egyptin maasta – muistaaksesi koko elämäsi ajan sen päivän, jona lähdit Egyptin maasta. (Devarim / Moos. 16:3)
jos kävit Pesachin (Engl. pääsiäisen) Sederissä toissa päivänä tai muuna aikana, kuulit todennäköisesti seuraavat sanat, kun matza (engl.: happamaton leipä) paljastettiin lähellä illan alkua: ”tämä on se kurjuuden leipä, jota esi-isämme söivät Egyptin maassa.”Mutta ehkä ette tienneet, että matzan kutsuminen ”kurjuuden leiväksi” on otettu suoraan Toorasta.
heprean ”koettelemusta” vastaava sana on ”a’-nee”, ja se viittaa ahdistavassa tilassa olemiseen, kuten vastoinkäymisiin tai köyhyyteen. Matza Pesachin keskeisenä symbolina toimisi aina muistutuksena Egyptin suurista kärsimyksistä, viitaten siihen kärsimyksen leipänä tai ilman. Mutta alussa lainaamani jae saa sen kuulostamaan siltä kuin Matsa ei muistuttaisi orjuuden kokemuksesta vaan vapaudesta: ”syö se matsan kanssa, kurjuuden leipä – sillä sinä lähdit Egyptin maasta kiireesti – jotta muistaisit kaikki elämäsi päivät sen päivän, jolloin lähdit Egyptin maasta.”
itse asiassa juuri kymmenennen ja viimeisen vitsauksen jälkeinen kiire lähteä Egyptistä on syynä matsan syömiseen. Me luemme:
egyptiläisillä oli kiire kansan kanssa lähettää heidät kiireesti pois maasta. Sillä he sanoivat: ”me kaikki kuolemme.”Niin kansa otti taikinansa, ennen kuin se oli hapannut, ja heidän vaivauskulhonsa olivat sidottuina viittoihinsa olkapäillään (Shemot/2.Moos. 12:33-34).
joten jos matza liittyy Egyptistä lähtemiseen, miksi sitä ei kutsuta ”vapautuksen leiväksi?”Vastaus löytyy muutamaa jaetta myöhemmin. Mitä tulee happamattoman taikinan valmistukseen, jonka he ottivat mukaansa,
ja he leipoivat happamattomia kakkuja taikinasta, jonka he olivat tuoneet Egyptistä, sillä se ei ollut hapatettu, koska heidät ajettiin pois Egyptistä eivätkä he voineet odottaa, eivätkä he olleet valmistaneet mitään muonaa itselleen (Shemot / Exodus 12:39).
vaikka Egyptistä lähtö oli kohtalokas vapauttava tapahtuma, omalla tavallaan sekin oli vastoinkäyminen. Jokainen, joka on vapautettu pitkäaikaisesta henkilökohtaisesta tai yrityksen väärinkäytöstä, tietää, kuinka vaikeita tällaiset siirtymät voivat olla. Vapaa orjuudesta Kyllä, Mutta Israelin oli kestettävä Ankara, tuntematon erämaa, jossa oli hyvin vähän tai ei lainkaan valmisteltuja varauksia. Tämä johti kaikenlaisiin lähes mahdottomiin haasteisiin siinä määrin, että jotkut lopulta pinttyisivät entisen orjuutensa jälkeen. Jos he eivät oppisi luottamaan Jumalaan, he eivät selviäisi. Ja monet eivät. Lähes koko Egyptistä lähtenyttä aikuista sukupolvea estettiin menemästä luvattuun maahan, koska he olivat uskottomia Jumalalle (KS.Bemidbar/4. Mooseksen kirja 13 – 14).
uuden vapauden alun euforian laannuttua outojen ja ehkä vihamielisten ympäristöjen karut realiteetit, tuttujen yhteiskuntarakenteiden sekä henkilökohtaisten ja yhteisöllisten voimavarojen puute on kohdattava sitkeydellä ja toivolla paremmasta tulevaisuudesta. Olipa kyseessä kuluneen maan maahanmuuttaja tai joku, joka on vasta etääntynyt hyväksikäyttötilanteesta, vapauden kohtaamien uusien haasteiden todellisuuden kieltäminen voi luoda tarpeettomia esteitä vapauden hyödyille.
matza ei kuitenkaan pelkästään muistuta vapautumisen vaikeuksista. Se vakuuttaa meille, että Jumala, joka vapauttaa meidät, antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme kohdataksemme vasta löytämämme vapauden haasteet. Ei ole aina helppoa kulkea vapaudessa, mutta hän, joka pelastaa meidät orjuudesta, varustaa meidät myös elämään vapaana.
—
ellei toisin mainita, raamatunlainausten lähteenä on the Holy Bible, English Standard Version®, copyright © 2001 by Crossway Bibles, a publishing ministry of Good News Publishers. Käytetään luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään.
