Unfold This Moment by Martin Herbert (Sternberg Press, 26.)
Reading Unfore This Moment, berliiniläisen kriitikon Martin Herbertin kompakti historia Carol Boven kahden vuosikymmenen urasta, iski minuun, että olen nähnyt paljon enemmän Boven töitä omakohtaisesti kuin olin ehkä tajunnut. Herbertin rauhallisen historiankirjoituksen kannustamana muistot heräsivät henkiin: simpukat, riikinkukon sulat, kivi ja betoni hevosen vaahtoavasta syljestä Venetsian biennaalissa 2011; ulkoveistosten katu vuoden 2012 Documenta 13: ssa Kasselissa; hänen Giacometti-viittaava esitelmänsä vuoden 2017 Venetsian biennaalissa Sveitsin Paviljongissa (New Yorkissa asuva taiteilija on syntynyt Genevessä); pristicly crumped steel sculptures osana Ralph Rugoffin kuratoimaa 2019 Venetsian näyttelyä ”Eläköön mielenkiintoisia aikoja.”Herbert spring to mind, too Other shows not mentioned by Herbert spring to mind, in my home city of Glasgow in 2013, when the Common Guild reconfigured The vaahtoava sylki across its two floors.
Bove on siis ollut jo toistakymmentä vuotta korkean profiilin nimi nykytaiteessa, ja jokaisen uuden, huolellisesti suunnitellun kansainvälisen näyttelyn myötä hänen taidemaailmansa asema näyttää kasvavan. Ja silti, vaikka täsmällisyys ja koskematon tuotannon arvot hänen työnsä välittää aineellista kiinteyttä ja kurinalaisuutta, siellä on kelluva ajallisuus hänen käsitteellinen veistoksia, joka vääristelee materiaaleja ja prosesseja, jotka usein tuovat ne ovat. Näin ollen ne voivat tuntua oudon ristiriitaisilta: painavilta mutta vähäisiltä, lujilta ja kuitenkin merkityksettömiltä, kaikki siinä eikä siinä lainkaan.
Herbert, joka kirjoittaa sekä yksiselitteisenä fanina että boven pitkäaikaisena ystävänä, tunnustaa innostuneesti tämän liukkauden. Itse asiassa, johdanto kehykset avautua tämä hetki, osittain, mahdollisuus käsitellä lipsahdus eräänlainen, oikaisemalla 2014 essee, että Herbert nyt sanoo ” tuntui kaipaamaan merkki.”Kuinka niin? Hän selittää: ”Boven työ, jonka olin kirjoittanut, käsitteli eri asioita: epälineaarinen aika, tuotteistaminen vastakulttuurin, ja rinnastuksia kaupallistamisen voimia 60-luvulla ja nykyinen, jonka hän korosti käyttämällä ”näyttö strategioita” ehdottaa, miten merkitys on rakennettu ja yleisöjä manipuloidaan. Vaikka se olisi sijoittanut katsojan hetkeen, – hänen taiteessaan oli asema. Se oli lähinnä kritiikkiä.”
nyt kuitenkin, ja erityisesti nähtyään Boven vuoden 2015 näyttelyn, ”The Plastic Unit” David Zwirnerissä Lontoossa, Herbert on asettunut toisenlaiseen näkemykseen. Kritiikin sijaan taiteilijan tarkoituksena on hänen mukaansa ” välittää jotakin meditatiivisen kokemuksen suuntaan ja sen somaattiset hyödyt nykytaiteen syntaksin, yhdistetyn equivocationin kautta.”Boven taide, hän vihjaa yhdeksässä lyhyessä luvussa, jotka seuraavat-kirja on hieman yli 120—sivuinen-keskittyy ensisijaisesti luomaan kontekstin, jossa voi tutkia ja olla hetkessä. Henkisyys, buddhalaisuus, Meditaatio, avoimuus rituaaliin eikä järkeen liittyville käytännöille ja ideoille—Herbert tuo kaiken tämän ja enemmän boven harjoittamisen kiertoradalle.
alkaen boven varhaisesta elämästä ja vaikutteista 70-ja 80-luvuilla Berkeleyssä, Kaliforniassa (hän syntyi 1971, hänen vanhempiaan kuvailtiin hipeiksi), kirja traces her trackage: marrying young, moving to New York, waitering, getting divorced, endly studying painting at NYU (but not making any paintings), graduating in 1998. Olemme tutustuneet hänen varhain, muste velelli piirustukset 1960 Playboy malleja; minimalistinen veistoksellinen kokoonpanoissa käyttäen 60-luvun Knoll taulukoita, hyllyt, löytyi esineitä, ja kirjoja; hänen ”veistos kiinni” vaiheessa käyttäen ensin ajopuuta, sitten kivettynyt puu; viime teräs veistoksia, niiden liukas maalatut pinnat ja tarkkuus vääristymiä.
Unfore This Moment cover a lot of a ground for a small, almost pocket size book, the sound and pace as idiosyncratic and määrätietoinen as the artist it documents. Kiitäen pakottavasta heittäytyvästä mystiseen-itse asiassa hieman boven veistosten tapaan-se tekee kovasti töitä sen eteen, mitä otsikko ehdottaa, tutkiakseen keskeisiä näyttelyitä, dissektoiden aikomusta ja toteutusta, kuvatakseen prosessi-ja viittausvaikutteita, taiteellisia ja muita. Ratkaisevaa kuitenkin on, että Herbertin innostunut ja harkittu proosa sai minut lopulta haluamaan olla taas boven työn edessä, valmiina paljastamaan tuon hetken itselleni.
