alla on katsaus kuuteen budjettimalliin tai budjettiin liittyvään käytäntöön, joita käytetään korkeakouluissa: inkrementaalinen budjetointi, Nollabudjetointi, toimintoperusteinen budjetointi, Vastuullisuuskeskuksen johtaminen, keskitetty budjetointi ja Tulosperusteinen budjetointi.

Lisäbudjetointi

määritelmä

Tämä on perinteinen budjettimalli, jossa budjettiesitykset ja määrärahat perustuvat edellisen vuoden rahoitustasoihin. Vain uusia tuloja jaetaan. Budjettileikkaukset tehdään prosentteina toimielimen historiallisesta budjetista,ja ne ovat tyypillisesti Reach-tasolla.

hyöty

Lisäbudjetointi on perinteisesti ollut korkeakouluille houkutteleva, koska se on helppo toteuttaa, sillä se takaa julkisen talouden vakauden ja mahdollistaa yksiköille ja laitoksille mahdollisuuden suunnitella useita vuosia tulevaisuuteen mallin ennustettavuuden vuoksi.

haitta

tämän mallin näkemys on rajallinen, koska on vaikea määritellä, mistä kustannukset ovat aiheutuneet ja miten nämä kustannukset vaikuttavat tuottoon ja arvonluontiin. Toimielimet ovat vastuussa siitä, mitä ne käyttävät pohjimmiltaan.

Nollabudjetti

määritelmä

jokaisen talousarvion suunnittelukauden alussa selvitetään kunkin yksikön edellisen vuoden talousarvio. Jokaisen toimielimen osan on pyydettävä uudelleen rahoitustasoja, ja kaikki menot on perusteltava uudelleen.

hyöty

nollapohjainen budjetointi on tehokas tapa hillitä turhia kustannuksia. Koska osastot ja osastot eivät automaattisesti saa tiettyä summaa joka vuosi, kaikilla yksikölle osoitetuilla rahoilla on tarkoitus pitää tuhlaus ja harkinnanvaraiset menot mahdollisimman vähäisinä. Mackinac Center for Public Policyn mukaan nollapohjainen budjetointi vähentää ”oikeuttamismentaliteettia” kustannusten nousun suhteen, ja sillä on mahdollisuus tehdä budjettikeskusteluista mielekkäämpiä.

haitta

Nollapohjaisten budjettien valmistelu kestää kauemmin ja saattaa ”olla liian radikaali ratkaisu käsillä olevaan tehtävään.”Kuten eräs asiantuntija on todennut,” naulaan iskemiseen ei tarvita moukaria.”

toimintoperusteinen budjetointi

määritelmä

toimintoperusteinen budjetointi antaa rahoitusvaroja institutionaalisille toiminnoille, jotka näkevät laitokselle suurimman tuoton (kasvaneiden tulojen muodossa). Hyväksymiseen voi sisältyä:

• budjetointia varten laadittavien toimintaryhmien kehittäminen yhteistyössä kampuksen johtajien ja äänestäjien kanssa;
• Kehitysrahastolähderyhmittymien kehittäminen;
• Talousarvioprosessien suunnittelu, jossa kampusjohtajat käyttävät toiminnan taksonomiaa ja kohdentamissuunnitelmia resurssien kohdentamiseksi institutionaalisiin strategisiin tavoitteisiin; ja
• toteuttaa toimintoperusteisen kampusbudjetin kohdentamisprosessin

hyöty

Jos yliopisto pystyy tarkasti ilmoittamaan mistä tulot tulevat ja yhdistämään nämä tulot laajempiin strategisiin tavoitteisiin, tämä menetelmä voi lisätä tuloja eteenpäin.

haitta

Washingtonin väliaikaisen yliopiston Provostin Mary Lidströmin kommentit viittaavat siihen, että toimintoperusteisen mallin toteuttaminen vaatii huomattavaa aikaa ja resursseja, mikä ei välttämättä ole mahdollista joillekin laitoksille. Kommentoidessaan University of Washington ’s decision to push back the implementation of its activity-based model-a decision affected in part by the impact of the lama-Lidstrom noted that” No other university has been able to implement something this in less three years, and we were trying to do it in less than two.”

Vastuukeskuksen johtaminen

määritelmä

Vastuukeskuksen johtaminen (RCM) on ehkä lähempänä johtamisen filosofiaa kuin budjetointistrategiaa. Se on suunniteltu tukemaan akateemisten painopisteiden saavuttamista toimielimessä, ja se mahdollistaa talousarvion, joka noudattaa tarkasti näitä painopisteitä.

RCM siirtää operatiivista valtaa kouluille, osastoille ja muille oppilaitoksen yksiköille, jolloin ne voivat priorisoida akateemisia tehtäviään. Jokainen yksikkö saa kaikki omat tulonsa ja tulonsa, mukaan lukien kirjoilla olevien opiskelijoidensa opetuksen. Näin yksiköt kilpailevat tehokkaasti opiskelijoista. Kullekin yksikölle osoitetaan myös osa valtion tuesta (soveltuvin osin). Yksiköt vastaavat kuitenkin myös omista kuluistaan sekä osasta yliopiston yleisen toiminnan kuluja.

hyödyt

jotkut yliopistojen hallintovirkamiehet ovat kääntymässä RCM: n puoleen ratkaisuksi taantuman tuomiin budjettivaikeuksiin. RCM: n kannattajat väittävät, että yksittäisten yksiköiden pakottaminen taistelemaan selviytymisestään saa deansit tavoittelemaan uusia tulonlähteitä.

haittoja

Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown väittää, että RCM: n edistämä kilpailu opiskelijoista voisi saada dekaanit turvautumaan tehottomiin toimenpiteisiin estääkseen opiskelijoita ilmoittautumasta muiden korkeakoulujen kursseille. ”Se voi johtaa kaikkiin kieroutuneisiin kannustimiin, kuten insinöörikouluihin, jotka haluavat opettaa englantia”, hän väittää.

keskitetty budjetointi

määritelmä

keskitetty budjetointi edellyttää, että kaikki päätösvalta on ylätason hallinnolla. Tyypillisesti korkeakouluissa ja yliopistoissa yhdistyvät keskitetyn budjetoinnin näkökohdat hajautettuun budjetointiin.

hyöty

professori William Lasher Texasin yliopistosta Austinista näkee keskitetymmän budjetointijärjestelmän järkevänä tapana navigoida vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa, koska ylimmillä hallintovirkamiehillä on valta tehdä vaikeita päätöksiä koko yliopiston kannalta. Keskusbudjetoinnin ja toisen prosessin yhdistävässä järjestelmässä keskitetysti budjetoitujen yksiköiden valintaperusteet voivat olla mukautettavissa. Esimerkiksi jos korkeakoulut yhdistetään tulosperusteiseen rahoitukseen, ne voisivat keskitetysti budjetoida ne toimialat, joiden tulosindikaattoreita ei voida luotettavasti tunnistaa. Toinen syy keskitetyn budjetoinnin toteuttamiseen on se, että osa kuluista on tarpeellisia osastojen perustoiminnalle, eivätkä ne siten ole valinnaisia. Yleinen esimerkki keskitetystä budjetoinnista tällä perustelulla ovat IT-laitteet-esimerkiksi tietokoneet, tulostimet ja ohjelmistot. Jos kaikki tiedekunnat tarvitsevat tietokoneen tehtäviensä suorittamiseksi, tämä on kustannus, josta ei voida tinkiä, ja se voidaan keskitetysti budjetoida sen varmistamiseksi, että kollegio pitää kustannukset hallinnassa.

haitta

kun budjetointia keskitetään ja kilpailun elementti poistetaan, osastot voivat olla vähemmän motivoituneita tuottamaan tuloja.

Tulosperusteinen budjetointi

määritelmä

siinä missä toimintoperusteisessa talousarviossa myönnetään varoja yksikön suorittaman tuloja tuottavan toiminnan määrän perusteella, tulosperusteisessa talousarviossa jaetaan varoja tulosperusteisesti, mikä määräytyy useiden määriteltyjen tulosstandardien perusteella. Tehokkaimmat suoritusbudjetit osoittavat ” miten dollarit rahoittavat päivittäisiä tehtäviä ja toimintoja, miten näiden toimien odotetaan tuottavan tiettyjä tuotoksia ja mitä tuloksia sitten pitäisi olla tuloksena.”

hyöty

tulospohjaisen budjetin pitäisi antaa instituutiolle hyvä käsitys siitä, miten rahan odotetaan muuttuvan tulokseksi. Tulosperusteisia järjestelmiä tyrkytetään usein julkisille koulutusjärjestelmille suuremman vastuuvelvollisuuden vuoksi. Julkisten laitosten rahoituksen yhdistäminen niiden tuottamiin tuloksiin lisää julkisesta rahoitustuesta riippuvaisten laitosten menojen avoimuutta. Tulosperusteinen rahoitus ei ole Uusi korkeakouluissa, mutta Virginia Techin tutkijoiden julkaiseman raportin mukaan se on ”nyt todennäköisempää kuin milloinkaan aikaisemmin historiassa.”

haitta

talousarviomenettelyssä on oltava aikaa tulosmittareiden tarkasteluun (mikä itsessään edellyttää etukäteen kerättävää ja analysoitavaa prosessia) ja aikaa odotusten vastaiselle tuloksesta keskustelemiselle. Vasta sen jälkeen dollariarvot voidaan jakaa divisioonatuloksiin.