Tämä artikkeli antaa tietoa yhteiskunnan peruselementeistä tai ominaisuuksista:

ihminen on sosiaalinen eläin. Hän elää aina yhteiskunnassa. Hänen kaltaisiaan muita olentoja, kuten muurahaisia, lintuja,apinoita, apinoita jne., myös elää yhteiskunnassa. Ihmisyhteiskunta verrattuna muihin yhteiskuntiin on ainutlaatuinen monessa suhteessa.

jotta yhteiskuntaa voidaan tulkita laajemmin, on välttämätöntä tarkastella yhteiskunnan muodostavia peruselementtejä tai-ominaisuuksia.

yhteiskunnalla on seuraavat elementit:

1. Like:

like of members in a social group is the primary basis of their mutuality. Voi olla alussa oletettu tai todellinen yhteinen sukulinja, heimosidonnaisuus, perheen etu tai tiiviys johtuu yhteinen aika teroittaa välillä ja keskuudessa ryhmän jäsenten yhdennäköisyyden tunne. Yhdennäköisyys tarkoittaa molemminpuolisuutta, ja se tarkoittaa yhteiskuntaa.

Maclver huomauttaa, että ”toveruus, läheisyys, yhdessäolo missä tahansa muodossa tai asteessa olisi mahdotonta ilman, että toinen ymmärtäisi kumpaakin, ja tämä ymmärrys riippuu siitä, millaisen yhdennäköisyyden kumpikin kokee toisessa. ”Yhdennäköisyys on se tekijä, jonka on täytynyt voimakkaasti kiihottaa ryhmän tunteita saattaessaan Miehet, Naiset ja lapset yhteen. Yhdennäköisyys on yhteys molemminpuolisuuteen.

2. Vastavuoroinen tietoisuus:

yhdennäköisyys on vastavuoroisuuden generatiivi. Kun jotkut ovat tietoisia keskinäisestä yhdennäköisyydestä, he varmasti eroavat niistä, jotka eivät ole heidän kaltaisiaan. Tykkäysten ja vastenmielisyyksien ongelma liittyi sosiaaliseen kasvuun. Tällainen tietoisuus, yksin, voisi olla yhdennäköisyyttä. Kaikki sosiaalinen toiminta perustuu vastavuoroiseen reagointiin. Tämä yksin mahdollistaa sen, että me-tunne.

3. Erot:

yhdennäköisyyden tunne ei aina riitä. Se ei yksin riitä yhteiskunnalliseen järjestäytymiseen. Tämä ei sulje pois monimuotoisuutta tai vaihtelua. Ihmiskunnan sosiaalinen rakenne perustuu perheeseen, joka perustuu Sukupuolten, Miesten ja naisten, biologisiin eroihin. Yhteiskunnan taloudellinen rakenne perustuu työnjakoon, jossa ihmisten ammatit ja taloudellinen toiminta ovat erilaisia tai erilaisia. Yhteiskunnan kulttuuri kukoistaa ajatuserojen, ihanteiden, näkemysten jne. kanssa. Mikään kaksi yksilöä ei ole luonteeltaan samanlaisia.

he eroavat toisistaan etujensa, kykyjensä, kykyjensä ja taipumustensa jne.suhteen. Nämä erot eivät merkitse keskinäistä konfliktia, vaan sen kautta yhteiskunnan organisaatio vahvistuu entisestään. 100-prosenttisesti järjestäytynyt yhteiskunta ei ole mahdollinen.

se on myytti. Jotta yhteiskunta toimisi sujuvasti, täytyy olla joitakin eroja. Jos ihmiset olisivat täsmälleen samanlaisia, heidän sosiaalinen suhteensa olisi hyvin rajallinen. Olisi vähän vastavuoroisuutta, vähän antamista ja ottamista. He lahjoittaisivat hyvin vähän toisilleen.

yksinomaan yhdennäköisyyteen tai yhdenmukaisuuteen perustuva yhteiskunta irtoaa väkisinkin seurapiireissä. Elämä olisi tylsää, yksitoikkoista, proosallista ja epäkiinnostavaa, jos eroja ei ole. Emme voi kuvitella yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset ovat aikuisia tai kaikki vanhoja tai kaikki nuoria. Kun on oivaltanut yhteiskunnan kaoottisen tilan, erilaisuuden merkitys on ilmeinen.

erilaisuus alisteinen yhdennäköisyydelle:

yhteiskunta tarkoittaa yhdennäköisyyttä, mutta väitteen vastakohta ei pidä paikkaansa. Erilaisuus on yhteiskunnalle välttämätöntä, mutta se ei itsessään luo yhteiskuntaa. Ero on alisteinen yhdennäköisyydelle. Maclver sanoo, että ”ensisijainen yhdennäköisyys ja toissijaiset erot luovat suurimman kaikista sosiaalisista instituutioista – työnjaon”. Erimielisyyksien ratkaisemiseksi kehitettiin ristiriitainen hallintamekanismi, mutta siitä huolimatta nämä alistettiin kokonaisuuden hyvyydelle.

4. Keskinäisriippuvuus:

yhteiskunta merkitsee keskinäisriippuvuutta. Se on toinen olennainen osa yhteiskunnan muodostamista. Ihmisen ei ole mahdollista tyydyttää haluaan yksin.

hän ei voi elää yksin. Hän tarvitsee toisten apua selviytyäkseen. Yhteiskunta täyttää kaikki ihmisten tarpeet. Esimerkiksi perheinstituutio perustuu Sukupuolten biologiseen keskinäiseen riippuvuuteen. Kumpikaan näistä kahdesta sukupuolesta ei ole itsessään täydellinen, ja siksi kumpikin etsii täyttymystä toisen avulla. Tämä keskinäisriippuvuuden tosiasia näkyy hyvin paljon nyky-yhteiskunnassa. Nykyään paitsi valtiot myös maanosat ovat riippuvaisia toisistaan. Samoin myös yhteisöt, yhteiskuntaryhmät ja kansakunnat ovat toisistaan riippuvaisia.

5. Yhteistyö:

yhteistyö on myös toinen olennainen osa yhteiskunnan muodostamista. Ilman yhteistyötä yhteiskuntaa ei voi olla olemassa. Jos Seuran jäsenet eivät työskentele yhdessä yhteisiin tarkoituksiin, he eivät voi elää onnellista ja mukavaa elämää. Yhteistyöllä vältetään molemminpuolinen tuho ja se johtaa talouteen. P. Gisbertin sanoin: ”yhteistyö on sosiaalisen elämän alkeellisin prosessi, jota ilman yhteiskunta on mahdoton.”

yhteistyön puutteessa koko yhteiskuntarakenne saattaa romahtaa. Se on sosiaalisen elämän perusta. C. H. Cooley on aivan oikein huomauttanut: ”yhteistyö-syntyy, kun miehet tajuavat, että heillä on yhteisiä intressejä. Niin suuri on yhteistyön välttämättömyyden toteutuminen jokaisen yhteiskunnan taholta, Kropotkin sanoo, on vaikea selviytyä ilman sitä.

6. Conflict:

Conflict on alati läsnä oleva ilmiö, joka esiintyy jokaisessa ihmisyhteiskunnassa. Ei vain yhteistyötä, vaan myös konflikteja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan muodostumiselle. Heidän on elettävä rinnakkain terveessä yhteiskunnassa. Konflikti on taisteluprosessi, jonka kautta kaikki asiat ovat syntyneet.

George Simmel väitti, että konfliktiton harmoninen yhteiskunta on käytännössä mahdottomuus. Ei ole epäilystäkään siitä, että yhteiskunta vaatii muodostuakseen ja kasvaakseen sekä harmoniaa että epäharmoniaa, yhteistyötä ja konflikteja. Maclver toteaa aivan oikein, että ” konfliktien Risteyttämä yhteistyö leimaa yhteiskuntaa kaikkialla, missä se ilmenee.

edellä mainittujen elementtien lisäksi Maclver on maininnut myös joitakin seitsemää muuta yhteiskunnan osa-aluetta, kuten usages, procedures, authority, mutual aid, groupings, control and liberties.