Katso Karibian Englannin avain täältä.

kaikista maailman englanninkielisistä muunnoksista, joita OED tällä hetkellä käsittelee, ”Karibianenglannin” rajaaminen on suurin haaste. Karibianmeri määritellään OED: ssä (2b) alueeksi, joka koostuu Karibianmerestä, sen saarista (muun muassa Kuuba, Länsi-Intia ja Puerto Rico) sekä ympäröivistä rannikkoalueista. Tällä alueella on laaja foneettinen ja fonologinen monimuotoisuus, mutta erilliset mallit jokaiselle kansakunnalle olisivat epäkäytännöllisiä, koska OED: ssä on tällä hetkellä vain vähän termejä joistakin Karibian maista. Edustettuina olevat piirteet ovat siis joitakin Karibialla puhuttujen englannin kielen muotojen välisiä yhtäläisyyksiä, ja etusija painottuu hieman laajemmin puhuttuihin muunnoksiin sen sijaan, että se edustaisi jonkin tietyn puhujan ääntämystä sinänsä. Tämän mallin monimutkaisuudesta on kuitenkin keskusteltava laajemmin kuin muista lajikkeista.

seuraavia alueita arvioidaan määritettäessä”Caribbean English” – lajiketta väestön ja kielellisten väestötietojen mukaisessa laskevassa vaikutusjärjestyksessä: Jamaika (sekä Jamaikanenglanti että Jamaikankreoli), Trinidad & Tobago (Englanti ja kreoli), Guyana, Belize, Bahama Ja Barbados (Englanti ja Bajan-niminen kreoli). Nämä ovat maita ja alueita, joissa vallitseva kieli on englanti ja joissa asukasluku on yli 200 000. Belize on epätavallinen tapaus, jolla on virallinen kieli Englanti, mutta korkea taso Espanjan ja kreoli muotoja, jotka tekevät siitä erilainen joissakin keskeisissä suhteissa. Englishs ja / tai kreoleja pienten saarivaltioiden ja alueiden pidetään myös, alle Aceto n (2008) laaja luokka ”Itä-Karibian Englanti-johdettu kieli lajikkeet” (jäljempänä ECEDs).

Tilannetta mutkistaa se, että monilla Karibian valtioilla on englannin kielen muotojen ”lectal” -jatkumo, joka vaihtelee akrolektista (arvostetusta ja suurelta osin lähinnä muodollisissa tilanteissa puhutusta ”standardimuunnoksesta” basilektiin (vähäarvoisesta ja puhekielisestä muodosta, joka eroaa standardista suuresti). Näiden välissä sijaitsee mesolekti, joka on usein puhutuin muoto. Basilekti voi usein olla niin kaukana akrolektista, että se voi olla suurelta osin tunnistamaton jollekulle, joka tuntee vain jälkimmäisen, mutta mesolekti on molemmat tunnistettavissa ”englantilaiseksi” samalla kun siinä esiintyy joitakin merkittäviä kreolivaikutteita. Mesolektaalisia muotoja verrataan mahdollisuuksien mukaan eri lajikkeisiin OED: tä varten.

vaikka Wells (1982) antaa jonkin verran kuvausta karibialaisista lajikkeista, vokaalit ovat yleensä paljon samankaltaisempia eri lajikkeissa kuin vuoden 2008 englanninkielisten sarjojen muunnosten vastaajat osoittavat. Lukijoita ohjaavat erityisesti Aceto, Blake, Devonish & Harry, Childs & Wolfram ja Youssef & James.

koottuaan ja tarkistettuaan kunkin lajikkeen kuvaukset, vertaillaan niiden karibialaisten lajikkeiden vokaalijärjestelmiä, joista voitiin saada riittävästi tietoa. Kuvaukset Jamaikanenglannista, Jamaikan Kreolista, Trinidadista & Tobagan Kreolista, Guyanese englishistä, bajanista sekä Anglo-Bahamalaisten ja Afro-Bahamalaisten Englishien vokaaliominaisuuksista on ristiviittailtu vokaaliominaisuuksien yhteisyyksien osalta ehdottamaan alla olevaa mallia. Muita lajikkeita, joista on vähemmän tietoa saatavilla (kuten ECEDs, jota mikään yksittäinen piirre ei yhdistä), tarkastellaan vapaamuotoisemmin määritettäessä kilpailevien edustustojen välillä. Vokaaleja käsitellään tarkemmin jäljempänä.

KEYWORD	Symbol	KEYWORD	Symbol	KEYWORD	Symbol	KEYWORD	Symbol
KIT	ɪ	FLEECE	iː	NEAR	eː (r)	HAPPY	i
DRESS	ɛ	GOOSE	uː	SQUARE	eː (r)	LETTER	a
TRAP	a	PALM	aː	CURE	oː(r)	RABBIT	ɪ
BATH	a:	START	aː(r)	FACE	eː	ADDED	ɪ
LOT	ɑ	NURSE	ɜː(r)	PRIDE	ai	BEAUTIFUL	ʊ
CLOTH	ɔː	NORTH	oː(r)	VOICE	ɔi + ai	PIANO	i
STRUT	ʌ	FORCE	oː(r)	MOUTH	aʊ + ɔʊ	AGO	a
FOOT	ʊ	THOUGHT	ɔː + aː	GOAT	oː	BECAUSE	i

KIT, DRESS, TRAP, BATH and FOOT vowels demonstrate reasonable consistency across the region and are straightforward to propose an encompassing set. Strutin yleisin foneettinen realisointialue on pyöristynyt ja hieman taustaltaan brittimuotoon verrattuna, mutta yleisesti ottaen tämän äänteen vaihtelua tarkastellaan parhaiten viittauksella /ʌ / eikä / ɔ/.

erä ja kangas ovat monimutkaisempia. Useissa rhoottisemmissa kreoleissa nämä eivät erotu laadullisesti toisistaan eivätkä ansasta, mutta muissa lajikkeissa on edelleen selvä ero. Tässä jaottelu perustuu Bahamanenglantiin, jossa on laadullinen ero näiden kolmen välillä, mutta PITUUSMERKINTÄ kankaalla, jolle vastaava ero on Devonish & Harryn Jamaikalaisilla muunnoksilla. Tämä on myös Wellsin kuvaama muunnoksen ääntämisen laatuero Guyanalaisille ja Jamaikalaisille lajikkeille.

FLEECE ja hanhi ovat yhteneväisiä koko alueella pienin vaihteluin. Vaikka useat lajikkeet eivät hyödynnä keskivokaaleja kuten NURSE, useat muut ”Standard” – lajikkeet säilyttävät ne, joskin pelkistetyissä ympäristöissä. Lähi-ja NELIÖVOKAALIT ovat lähes yhdenmukaisesti homofonisia, kun taas vähäiset viittaukset CURE: iin viittaavat yleiseen homofoniaan, jossa on VOIMAVOKAALEJA. Alku ja kämmen ovat laadultaan ja pituudeltaan identtisiä kylvyn kanssa. NORTH ja THOUGHT osoittavat huomattavampaa vaihtelua, jonka toisessa ääripäässä on selän pyöristynyt laatu ja toisessa paljon etummainen rajaton laatu. Ehdotuksena tässä on tarjota molempia, kuten nykyinen yleinen käytäntö meille AJATUSVOKAALEILLE on. Rhoticity käsitellään erillisessä jaksossa alla.

Priden ja Voicen etupäätä kuvataan usein pikemminkin kuin (paitsi kaivoissa), vaikka nämä ovat erityisen vaihtelevia ja monet ovat hieman avoimempia. Homofonia näiden vokaalien välillä on erittäin vaihteleva myös, joten kaksi vokaalia varten annetaan kummassakin päässä jatkumo VOICE. Naama ja vuohi ovat monoftongeja (toisin kuin kaksilaatuiset Brittiversiot) valtaosassa aluetta, mutta suu on jälleen hyvin vaihteleva.

Schwat ovat suhteellisen harvinaisia useimmissa Karibian lajikkeissa, eikä niitä tässä ehdoteta. Eivät myöskään väliarvot / ᵻ, ᵿ/. Sen sijaan LETTER ja AGO ovat TRAP / a /(tosin saattaa olla keskeisempi), HAPPY, PIANO ja koska ovat lyhennetty FLEECE/ i/, BEAUTIFUL on jalka/ ʊ /ja kani ja lisätty ovat KIT/ʃ/.

malli noudattaa Devonish & Harryn Jamaikankielistä englanninkielistä kuvausta vokaalien nasaalisesta ilmavirrasta, joten nasaalikonsonantin muuttuvaa poistoa ei ole (nasalisaatio vokaalissa katsotaan siis puhtaaksi allofoniseksi yksityiskohdaksi eikä sitä merkitä). Vastaavasti ”alimääräytettyjä” vokaaleja ei ole.

konsonanttien osalta OED-mallissa on 22, kaikki kuten Brittienglannissa, mutta ilman dentaalisia frikatiiveja. Huolimatta sekä Jamaikan että Bahaman englanninkielisistä raporteista, joiden mukaan /θ/ as /t/ on harvinaisempi kuin /ð/ as /d/, suurin osa vähemmän ”Vakiomuodoista” pysäyttää molemmat ja tämä näkyy tässä.

yksi Karibian muunnosten vaihtelevimmista piirteistä on rhoottisuus (/r / vokaalien jälkeen). OED Caribbean English-järjestelmä tarjoaa bracketed/ r / missä se voi järkevästi kohdata, vaikka tämä vain harvoin koskee kirjain jopa enemmän rhoottinen lajikkeita, joten ei ole ilmoitettu tässä.

syllabisia konsonantteja voi esiintyä, mutta rajoitetummin verrattuna brittiläisiin ja amerikkalaisiin muunnoksiin. Nasaaliset (/m n ŋ/) konsonantit voidaan tehdä tavukriteereiksi samassa suuosassa tehtyjen konsonanttien jälkeen (”homorgaaniset konsonantit”, kuten piilosanassa), mutta jamaikalaisen Kreolin tavukriteerin/ l/jälkeen voidaan vain velaarikonsonantit (/k/,/ ɡ/,/ŋ/).

koalitio ei ole erityisen merkittävä OED-mallissa. Tämä seuraa Devonishin & Harryn kuvaamista jamaikanenglannin kielen kolmesta ryhmästä toista siten, että /j/ säilyy johdonmukaisesti historiallisille /tj, dj/ sekvensseille kuten Tuesday, dew, mutta ei liikaa (chew, junior remain with affricates). Kuitenkin /SJ /näkyy/ ʃ /(ja/ zj /as/ʒ/).

monien Karibiankielisten kreolien jälkeen/ t /ja/ d / tavuloppuisissa konsonanttiklustereissa ei usein lausuta toisen pysähdyksen tai frikatiiviäänteen jälkeen samaa votiiviääntä (esim. /- ft, – st, – kt). Kuten monet Länsi-Intian ECEDs tätä sovelletaan myös word-final / d / (lähettää, rakentaa). Kuitenkin toisin kuin joissakin syvemmissä Kreoleissa konsonantti säilyy, jos morfeemisesti merkittävä (eli taivutusliitteessä, niin ohitettu säilyttäisi sen, mutta ei mennyttä).

jotkin brittienglannista huomattavasti poikkeavat piirteet on osoitettu vain erityisesti Karibian alueen alalajeissa, eivätkä ne kuulu malliin laajasta harkinnasta huolimatta. Jamaikankielisen Englannin ja useimpien Eced-standardien mukaan initial /h/ säilyy, mutta ei /h/ – lisäystä. Vaikka monilla muunnoksilla (erityisesti kreoleilla) on erityisiä nasaaleja koskevia sääntöjä tiettyjen vokaalien jälkeen, nekin ovat hyvin vaihtelevia. Lopullinen morfeemi on kuitenkin transkriptoitu / ʃn/. Useilla alueen lajikkeilla on a/w/-/ v / fuusio, mutta eri tavoin. Jotkut yleisemmin on allofonit/ v /korvaa/ w / katsella, jäte kun taas toiset päinvastoin ja toiset ovat molemmat. Loogisin kompromissi on säilyttää standardiselvyys /w/: n ja /v/: n osalta. Lopuksi ”palataalipysähdyksille”(jotka muistuttavat /k G ŋ/: tä, mutta tehdään suussa hieman eteenpäin, kovassa kitalaessa), joka on Jamaikan Kreolissa erityispiirre, joka on saanut vaikutteita Afrikkalaisesta Twi-murteesta, ei anneta mittatilaustunnuksia, vaan ne anglisoidaan /kj/: lle, /gj/: lle ja /nj/: lle rinnakkaismuodossa Cassidylle & Le Page (2002).

eräät Karibianenglannin tunnusomaisimmista piirteistä ovat kuitenkin stressin ja intonaation osoittamisessa, jossa syllabinen sävelkorkeus on erotettu stressistä huomattavana poikkeuksena brittiläisistä ja amerikkalaisista standardimuunnoksista. Stressi on arvioitava tapauskohtaisesti siten, että tunnustetaan, että useat karibialaiset lajikkeet määrittelevät loppustressin, jossa metropolitan-lajikkeilla on alkustressi, esim.ymmärtää, juhlia, keittiö. Intonaatiota ei mainita OED: n transkriptioissa, mutta puhutut ääntämykset heijastavat poikkeuksetta tätä puolta. Lukijoita ohjataan allsoppin (1996) keskusteluun, josta saa lisätietoja.

lähteet

Aceto, M. 2008. Eastern Caribbean English-derived language varieties: phonology. In: E. W. Schneider, toim. Lajikkeet Englanti 2: Amerikasta ja Karibialta. Berliini: Mouton de Gruyter, S. 290-311.

Allsopp, R. 1996. Dictionary of Caribbean English Usage. Oxford: Oxford University Press.

Blake, R. 2008. Bajan: fonologia. In: E. W. Schneider, toim. Lajikkeet Englanti 2: Amerikan ja Karibian. Berliini: Mouton de Gruyter, s. 312-319.

Cassidy, F. G. and Le Page, R. B. 2002. Dictionary of Jamaican English. 2. Kingston, Jamaika: University of the West Indies Press.

Childs, B. ja Wolfram, W. 2008. Bahamalainen Englanti: fonologia. In: E. W. Schneider, toim. Lajikkeet Englanti 2: Amerikasta ja Karibialta. Berliini: Mouton de Gruyter, s. 239-255.

Devonish, H. and Harry, O. G. 2008. Jamaikan kreoli ja Jamaikan Englanti: fonologia. In: E. W. Schneider, toim. Lajikkeet Englanti 2: Amerikan ja Karibian. Berliini: Mouton de Gruyter, s. 256-289.

Escure, G. 2013. Belizeläinen Kreoli. In: S. M. Michaelis, P. Maurer, M. Haspelmath ja M. Huber, toim. The survey of pidgin and creole languages, volume 1: English-based and Dutch-based languages. Oxford: Oxford University Press, S. 92-100.

Holm, J. A. ja Shilling, A. W. 1982. Dictionary of Bahamian English. Lexik House.

Winer, L. 2008. Dictionary of the English / Creole Of Trinidad & Tobago: on historical principles. Kingston, Ontario: McGill-Queen ’ s University Press.

Youssef, V. ja James, W. 2008. Trinidadin ja Tobagon kreolit: fonologia. In: E. W. Schneider, toim. Lajikkeet Englanti 2: Amerikan ja Karibian. Berliini: Mouton de Gruyter, S. 320-338.